Venäläisten kaupanteko kiihtynyt Ukrainan sodan edetessä

Venäläiset ovat ostaneet tänä vuonna enemmän kiinteistöjä kuin kahtena edellisenä vuotena.

Lohikon entisessä vanhainkodissa on yli sata huonetta sekä kuvassa olevia isompia oleskelutiloja. Arkistokuva vuodelta 2018, jolloin Kankaanpään kaupunki yritti myydä kiinteistöä.

19.10. 13:14

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kiihdyttänyt venäläisten tekemiä kiinteistökauppoja Suomessa. Siitäkin huolimatta, että puolustusministeriö tutkii ainakin teoriassa jokaisen kaupan ja ostajan taustat.

Vuonna 2020 venäläiset tekivät Suomessa 124 kiinteistökauppaa, viime vuonna 217 kauppaa ja pelkästään tämän vuoden aikana syyskuun loppuun mennessä jo 235 uutta kiinteistökauppaa.

Ukrainan sodan alettua kaupanteko hiipui hetkellisesti, mutta sen jälkeen kiinteistökauppojen tekeminen on kiihtynyt.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi Aamulehdelle lokakuun alussa, että Suomi käytännössä pysäytti venäläisten kiinteistökaupat, kun Venäjän raja suljettiin syyskuun lopussa. Sen jälkeen ostetut kiinteistöt eivät enää tuo venäläisille oikeutta vierailla Suomessa omistamansa kiinteistön huollon ja korjausten vuoksi.

Ministeri tähdensi, että kiinteistön voi hankkia, mutta siellä ei pääse vierailemaan. Myös Haavisto kertoo, että venäläiset pilkkovat kiinteistöomistuksiaan niin, että viisumin saannin helpottamiseksi niille saatiin useita omistajia.

Kauppojen määrä on ollut tarkassa syynissä vuodesta 2020 lähtien, jolloin kaikkien EU:n ulkopuolelta tulevien on pitänyt hakea kaupoille lupa puolustusministeriöstä. Uudistuksen on tarkoitus taata se, ettei kauppaan sisälly Suomen kannalta turvallisuuspoliittisia riskejä.

Puolustusministeriö on tiukentanut venäläisten tekemien kiinteistökauppojen tarkastelua entisestään Ukrainan sodan myötä.

”Kaikkia lupahakemuksia tarkastellaan kolmen tekijän kautta, joita ovat sijainti, toimija ja toiminta kiinteistöllä. Selvitykset tehdään siinä vaiheessa, kun saadaan lupahakemus puolustusministeriöön. Lisäksi selvitämme sitä, ovatko tietoomme tulleet kaupat luvanvaraisia jo etukäteen, jotta tarvittaessa voimme muistuttaa luvanhakuvelvollisuudesta”, kertoo puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen.

Sallisen mukaan puolustusministeriö saa tiedot kaikista Suomen kiinteistökaupoista Maanmittauslaitokselta.

”Saamme kuitenkin myös säännöllisesti erittäin hyviä vinkkejä ja kauppa saattaa sitä kautta tulla tietoomme ennen kuin se on kirjattu Maanmittauslaitoksen prosesseissa.”

Puolustusministeriö pystyy puuttumaan kiinteistökauppoihin myös kaupanteon jälkeen. Ostoluvan hakeminen on ostajan vastuulla.

”Lupaa voi lain mukaan hakea viimeistään kaksi kuukautta kaupanteon jälkeen. Yleisesti ottaen ostaja ottaa kuitenkin tietoisen riskin, mikäli hakee lupaa vasta kaupanteon jälkeen, koska kiinteistöstä tulee tällöin luopua ja kiinteistön myynti voi tuottaa joissakin tilanteissa myös merkittäviä taloudellisia tappioita.”

Tänä vuonna venäläiset ovat olleet aiempia vuosia aktiivisempia kiinteistömarkkinoilla.

”Puolustusministeriö on myöntänyt kiinteistön hankintaan venäläisille lupia 30. syyskuuta mennessä 235 kappaletta. Näistä suurin osa henkilöille, jotka jo asuvat Suomessa. Puolustusministeriö on tehnyt kielteisen päätöksen 5. lokakuuta ja kyseessä oli rintamamiestalo Kotkassa. Kiinteistön ostaja asuu Venäjällä eikä hoitanut omia velvoitteitaan suhteessa lupaprosessiin eli käytännössä jätti muun muassa lupamaksun maksamatta.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut