Hirvi lymyili meri­luodolla: ”Ilmeisesti se oli uinut metsästäjiä pakoon”

Hirvi voi helposti uida kilometrikaupalla mutta sitä voi olla vaikea nähdä vedessä. Meripelastusjohtajan mukaan vesillä ei ole toistaiseksi tapahtunut hirvikolaria.

Hirvi lepäili Loviisanlahdella sijaitsevalla luodolla ilmeisesti metsästäjiltä piilossa.

18.10. 20:26

Suomenlahden merivartiosto sai tehtävän Loviisanlahdelle maanantaina iltapäivällä. Kohteena oli hirvi.

Hirvisonni eli uroshirvi oli uinut kivikkoiselle pienelle luodolle. Veneilijä oli tarkkaillut hirveä ja havainnut, että se oli oleillut luodolla jokusen tunnin. Veneilijä ilmoitti asiasta merivartiostolle.

Partiovene lähti paikalle varmistamaan, ettei hirvi ollut loukannut itseään esimerkiksi luodon kivikossa. Merivartijat tarkkailivat hirveä tovin ja totesivat, että se on hyvässä kunnossa.

Hirvet ovat olemukseensa nähden hyviä uimareita, mutta kivikkoinen pieni meriluoto ei ole sille kaikkein luontaisin oleilupaikka.

”Ilmeisesti se oli uinut metsästäjiä pakoon sinne”, sanoo meripelastusjohtaja Hannes Suvilaakso Suomenlahden merivartiostosta.

”Tietysti on hirveän vaikea ajatella, mitä hirvi ajattelee”, hän lisää.

”Sen takia niin pitkään kuin on mahdollista, pyritään olemaan puuttumatta eläinten luontaiseen käyttäytymiseen. Pääteltiin, että se huilaa hetken ja jatkaa matkaa.”

Suvilaakso on nähnyt uivia hirviä silloin tällöin.

”Totta kai se on aina pysäyttävä näky, varsinkin jo se nousee vedestä maalle. On sen verran iso eläin.”

Sorkkaeläimenä hirven uintiominaisuudet eivät ole yhtä hyvät kuin esimerkiksi merikilpikonnan, tukkasotkan tai vesinokkaeläimen. Suvilaakson havaintojen mukaan hirven uintinopeus ei liene kovin montaa kilometriä tunnissa.

Se voi kuitenkin uida kilometrikaupalla, tarvittaessa vaikka parikymmentä kilometriä.

”Ne siirtyvät usein saaresta toiseen.”

Vaikka täysikasvuinen hirvisonni ja -lehmäkin painavat yleensä satoja kiloja, vedessä eläimestä ei näy lähinnä kuin turpa, korvat ja sonnilla sarvet. Pienellä veneellä hirveen törmääminen voi olla epämukava kokemus, varsinkin jos sillä sattuu olemaan kunnon lapiosarvet.

”Ei siitä paljoa näy. Hyvä esimerkki, että vedessä voi olla kaikenlaista”, Suvilaakso sanoo.

Hän huomauttaa, että törmäyksen jälkeen hirvi villieläimenä saattaa olla äreäkin, mikä tekee tilanteesta vielä ankeamman.

”Toistaiseksi ei ole hirvikolaria vesillä ollut”, Suvilaakso sanoo.

”Aika läheltä kauriita ja peuroja on menty.”

Uivien hirvieläinten lisäksi Suomenlahden vesillä kannattaa varoa villisikojakin. Suvilaakson mukaan ne uivat ulkoluodoille asti.

”Susien en ole nähnyt uivan. Ne menevät yleensä jäätä pitkin.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut