Baari-illan päätteeksi katoava mies löytyy monesti vedestä, eikä kukaan tiedä miksi – Näin kadonneita profiloidaan Suomessa

Muistisairas, masentunut, marjastaja. Tyypittelyn ansiosta kadonneet löydetään nykyään entistä nopeammin. Etsintään liittyy silti isoja haasteita, kuten taajamissa katoavat muistisairaat sekä ravintolaillan päätteeksi katoavat miehet.

Suomalaiset tekevät poliisille joka päivä kymmeniä ilmoituksia kadonneista läheisistään tai hoidettavistaan.

13.10. 16:20

Suomalaiset tekevät poliisille joka päivä kymmeniä ilmoituksia kadonneista läheisistään tai hoidettavistaan. Kadonneiden löytymistä on viime vuosina merkittävästi nopeuttanut tapausten profilointi.

Samalla kun etsinnät käynnistyvät, kadonnut luokitellaan kuuluvaksi johonkin tyypilliseen kadonneiden ryhmään. Häntä aletaan etsiä aiempien tapausten perusteella tiedettyjen piirteiden perusteella.

Poliisin profiloimia ryhmiä ovat esimerkiksi muistisairaat, masentuneet, marjanpoimijat ja vaeltajat. Kun tiedetään, mikä on kadonneen profiili, häntä osataan etsiä tietyltä etäisyydeltä katoamispaikasta ja jopa tietynlaisista maastonkohdista.

Tapausmateriaali perustuu Ruotsissa kerättyyn aineistoon katoamisista. Profiileja on Suomessa sovellettu kotimaiseen aineistoon ja ne täsmentyvät, kun tietoa tapauksista saadaan lisää.

”Viime aikoina on pohdittu esimerkiksi niin sanotun humalaisen profiilin luomista taajamaympäristöön. Tästä profiilista on jonkin verran tietoa, mutta tarvittaisiin lisää tapauksia”, sanoo kadonneiden etsintään erikoistunut, Lapin poliisista eläköitynyt Jari Seppälä.

Lue lisää: Poliisin erikoiskoulutetut koirat ja venepartiotkaan eivät löytäneet mystisesti kadonnutta Mikaa Kokemäenjoesta – etsintöjä tehtiin Pihlavanlahdelle asti

Humalaisen profiiliin kuuluisivat tyypillisesti tapaukset, joissa etsitään ravintolaillan jälkeen taajamassa kadonnutta miestä.

”Aika usein hänet löydetään lopulta vedestä. Miksi suomalainen mies menee ravintolaillan jälkeen veteen, sitä ei tiedetä. Löytäminen vedestä on yleensä hankalaa”, Seppälä sanoo.

Seppälä korostaa, että tällaisessa tapauksessa lähtötietoja kerättäessä pitää tarkastella myös masentuneen profiilia.

”On havaittu, että humalatila ja negatiiviset tapahtumat tietynlaisessa ympäristössä voivat laukaista jonkinasteisen itsetuhoisuuden tai uhmakkuuden, jonka kautta ajaudutaan vaaratilanteisiin. Lienee suomalaisen miehen perisynti”, Seppälä pohtii.

Lue lisää: Katso kuvat Kokemäenjoen suuretsinnöistä: Poliisi haravoi veneiden ja kolmen erikoiskoulutetun koiran avulla jokea löytääkseen mystisesti kadonneen miehen

Naisten kohdalla taas ravintolaillan jälkeinen katoaminen mahdollisessa humalatilassa nostaa rikoksen mahdollisuutta korostetusti esiin, kertoo vanhempi konstaapeli ja maastoetsinnän pääkouluttaja Risto Mertala Lapin poliisista.

Kadonneiden profilointi eli MSO-menetelmä (managing search operation) tuli Suomeen kymmenisen vuotta sitten Ruotsista. Pilotti toteutettiin Lapin alueella ja MSO-etsintää kehitettiin pitkään Lapissa poliisin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) yhteistyönä. Mallia on sittemmin levitetty koko maahan.

Lue lisää: Poliisipartio tapasi katoamisyönä Mika Mattilan grillin pihalla – SK sai käsiinsä asiakirjoja, jotka paljastavat lisää katoamisyön tapahtumista ja sen, miten kävi tapauksesta jätetylle rikosilmoitukselle

Ravintolaillan jälkeisille katoamisille – kuten valtaosalle muistakin katoamisista – löydetään lähes aina ymmärrettävä syy seuraavan päivän kuluessa. Poliisille haastavinta on erottaa alkuvaiheessa kriittiset tapaukset tavanomaisista.

”Esimerkiksi laskettelukeskuksissa sesongin aikana saadaan useita ilmoituksia katoamisista ravintolaillan jälkeen. Lähes kaikille löytyy järjellinen selitys seuraavan päivän kuluessa, mutta kyllä se sykettä nostaa, kun yhdistelmänä ovat pimeä, pakkanen ja juhlatamineet sekä vahva humalatila”, kuvaa Seppälä.

Lue lisää: Synkkä Kokemäenjoki ei antanut vastausta 42-vuotiaan Mikan katoamismysteeriin – kokenut kadonneiden etsijä: ”Nyt on etsittävä sieltä, mihin kukaan ei osaisi arvata hänen päätyneen”

Yhä useammin profiiliksi osoittautuu muistisairas.

Vuosittain noin 15  000 suomalaista saa muistisairaus-diagnoosin. Muistisairaita on nyt noin 200 000 ja määrän on ennustettu kasvavan voimakkaasti ihmisten eläessä yhä pidempään.

Korona-aikana vanhuksia katosi vähemmän, mutta määrät kääntyivät taas nousuun viime kesänä.

Tapaukset saattavat Seppälän mukaan olla nykyään esimerkiksi sellaisia, joissa iäkäs pariskunta asuu kotonaan ja molemmat ovat muistisairaita. ”Ei siinä hirveästi tarvita, kun toinen katoaa ja häntä pitää etsiä.”

Kun iäkkäät muuttavat entistä enemmän taajamiin, he joutuvat usein totuttelemaan vanhoilla päivillään uuteen ympäristöön.

”Kun totutulle reitille ilmaantuukin tietyö, reitti menee sekaisin, eikä henkilö osaa enää takaisin”, Seppälä kuvaa katoamistilannetta.

Lue lisää: Kadonnutta Mika Mattilaa etsitään Kokemäenjoella tarkalla teknisellä laitteella – lukijan kuvassa näkyy, miten ruumiskoira tuijottaa herkeämättä veteen

Paitsi profilointiin, etsintätyö perustuu yhä enemmän vapaaehtoisten etsijöiden panokseen.

Lapin Punaisen ristin valmiuspäällikkö Annikki von Pandy sanoo ihmisten innokkuuden olevan käsin kosketeltavaa.

”Joka päivä tulee viestiä, että pääseekö mukaan. Viranomaisresurssit syrjäseudulla ovat vähentyneet ja ihmiset tietävät, että asiat on tehtävä itse. Välillä kadonnut on saatettu vapaaehtoisten voimin löytää jo ennen kuin poliisi ehtii paikalle”, von Pandy sanoo.

Vapaaehtoisten määrän kasvua kuvaa, että Lapissa oli runsaat kymmenen vuotta sitten 126 vapaaehtoista ja nyt määrä on 2 600. Koko maassa vapaaehtoisia on nyt noin 11 000.

Lue lisää: Rajavartiolaitoksen ja poliisin etsintäpartio palasi Kokemäenjoelta tyhjin käsin – kadonneen Mikan etsijät eivät aio luovuttaa

Seppälän mielestä kadonneen henkilön etsintä on vaikein operatiivinen suorite poliisin toimintakentällä.

”Resursseja on laajasti – osa on itse ohjautuvia ja osa ohjattavia ja valvottavia. Toimintaa on maalla, ilmassa ja vesillä, jopa veden alla, sekä somessa ja mediassa. Rikoksen mahdollisuus on taustalla ja kun ihmisen mieli järkkyy, kaikki on mahdollista”, kuvaa Seppälä.

Suomessa tehdään vuodessa noin 20 000 katoamisilmoitusta. Yli 90 prosenttia heistä löytyy nopeasti.

Pitkäkestoisia etsintöjä tehdään Mertalan mukaan useita satoja vuodessa. Maastoon tai taajamaan ilmoitettuja katoamisia on tänä vuonna ollut tähän mennessä noin 600.

Noin 10–15 ihmistä jää Suomessa vuosittain pitemmäksi aikaa kadoksiin. Yleensä katoamisen syyksi paljastuu myöhemmin – yleensä alle vuoden aikana – itsemurha, tapaturma tai henkirikos.

Ison ryhmän katoamisilmoituksissa muodostavat nuorisokodeista poistuneet.

”Heitäkin on etsittävä ja usein se tapahtuu esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Etsinnän työkalut ovat eri profiileissa erilaisia”, sanoo Seppälä.

Lue lisää: Tuore valvontakameran kuva Porissa kadonneesta Mika Mattilasta Heidi’s Bier Barin ovella – tältä hän näytti katoamisyönä

Profiloinnin avulla kadonneiden etsinnän tulokset ovat Mertalan mukaan parantuneet ratkaisevasti.

”Noin seitsemän vuotta on nyt mennyt niin, ettei kukaan ole jäänyt löytymättä. Vanhoja, aikoja sitten kadonneita tapauksiakin on löydetty, kun on lähdetty etsimään tällä menettelyllä”, toteaa Mertala.

Profiloinnin lisäksi apuna toimii uusi teknologia, telepaikannus ja dronet eli lennokkikamerat, joita voidaan hyödyntää yli puolessa hätäetsintätapauksista. Dronen avulla kadonnutta henkilöä voidaan ohjata kohti pelastajia.

Kadonneita haetaan usein myös julkisuuden kautta, mutta kaikki tapaukset eivät tule lööppeihin. Esimerkiksi itsetuhoisiksi tiedettyjen kadonneiden kohdalla on tehtävä tarkkaa harkintaa.

Lapsista ja nuorista katoamisilmoituksia on tähän mennessä tehty vajaat 3 000, mikä on hieman vähemmän kuin aiempina vuosina. Suurin osa tapauksista on koulukodeista tai muista sijoituspaikoista lähteneitä lapsia ja nuoria.

Lue lisää: Missä on 42-vuotias Mika Mattila? – Viimeisin havainto Cotton Grillin läheisyydessä

Tällaisia ovat tyypilliset kadonneet:

Muistisairas: Hakeutuvat usein aiemmille asuinalueilleen, työpaikoilleen tai lapsuuden maisemiin. Voivat kulkea kauaskin. Maastossa oleskelevat usein tiheässä kasvillisuudessa. Kaksi kolmesta miehiä. 75% löytyy 3 km säteeltä katoamispaikasta.

Iäkäs +66 v: Pääosa miehiä, yli puolet tavataan maastosta. Usein heikentynyt terveydentila ja puutteita yleistilanteen hahmottamisessa. Katoavat usein oletettua kauemmas. Profiiliin yhdistyy usein jokin muu profiili, kuten muistisairas tai marjastaja. 75% löytyy 1,5 km säteeltä.

Masentunut: Tasaisesti naisia ja miehiä. Löydetään usein maastoalueilta, joissa järviä, tai näköalapaikoilta. Masennus liittyy usein myös muihin profiileihin. 75% kadonneista löytyy 3 km säteeltä.

Marjanpoimija: Pääosa vanhempia ihmisiä, ovat maastossa usein ilman eväitä tai varustusta. Yrityksissään löytää takaisin kulkevat usein kauemmaksi. Väsyttävät itsensä pahimmillaan kohtalokkain seurauksin. 75% löytyy 3,9 km säteeltä.

Hiihtäjä/vaeltaja: Lähes kaikki katoamiset tunturialueilla. Enemmistö miehiä. Ennuste yleensä hyvä, vain joka kahdeksas tavattiin heikkokuntoisena. Oikotiet reittien välillä johtavat usein eksymiseen. 75% löytyy 7 km säteeltä.

Lapset ja nuoret: Riidat usein syynä katoamisiin. Joko piiloutuvat lähialueelle tai siirtyvät pitkiä matkoja. Suurin osa on koulukodeista tai muista sijoituspaikoista poistuneita. 75% löytyy 3 km säteeltä.

Lähde: Poliisin MSO-projekti

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut