Ällistyttävän moni ase­velvollinen eroaa nyt reservistä

Reservistä pakenevien määrän lisääntyminen on maanpuolustuksen kannalta hankala ilmiö, kirjoittaa turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Jarmo Huhtanen.

Ilmavoimien tämän vuoden Ruska-harjoituksessa oli reserviläisiä mukana kertaamassa.

9.10. 12:30

Suomen sodan ajan reservistä on eronnut tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä jo yli 3 500 reserviläistä.

Luku on ällistyttävän suuri. Se on moninkertainen verrattuna edellisiin vuosiin.

Nyt näyttää siltä, että Puolustusvoimien reservistä eroaa tämän vuoden aikana perusyhtymän eli kokonaisen prikaatin verran koulutettuja asevelvollisia.

Reservistä eroamisella tarkoitetaan sitä, että varusmiespalveluksen käynyt henkilö siirtyy Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen. Siirtyminen tapahtuu hakemuksella, jossa pyydetään siirtoa siviilipalvelusvelvolliseksi, koska vakaumukseen perustuvat syyt estävät aseellisen palveluksen.

Käytännössä hakija joutuu suorittamaan noin viiden päivän täydennyspalveluksen, joka sisältää samanlaista koulutusta kuin mitä siviilipalvelusvelvolliset normaalisti saavat. Sen jälkeen hänet poistetaan sodan ajan reservistä.

Suomen sodan ajan asevoimien vahvuus on noin 280 000 sotilasta. Siihen nähden reservistä eronneiden määrä ei ole suhteettoman suuri.

Sitä paitsi kaikki koulutetut varusmiehet eivät edes saa suoraa sijoitusta sodan ajan joukkoihin. Suomen puolustuskykyä reservistä eronneet eivät siis vielä vaaranna.

Puolustusvoimien kannalta tilanteen tekee kiusalliseksi kehityksen suunta. Tilastot kertovat, että vuosina 1998–2013 täydennyspalvelukseen haki vuosittain vähimmillään vain joitakin kymmeniä armeijan käyneitä reserviläisiä.

Käytännössä tämän vuosituhannen alussa vain parin joukkueen tai komppanian verran reserviläisiä halusi joka vuosi pois sodan ajan joukoista. Tätä voi verrata vaikka siihen, että vuosittain koulutetaan yli 20 000 varusmiestä.

Lukumäärän pientä vaihtelua selitti lähinnä se, kuinka paljon reserviläisille lähetettiin kertausharjoituskäskyjä tai kävikö jokin taho näkyvää kampanjaa, jossa valistettiin reserviläisiä siviilipalveluun siirtymisen mahdollisuudesta.

Tilastot kertovat, että kertausharjoituksissa koulutettujen ja reservistä eronneiden määrät kulkivat samaa jalkaa. Käytännössä mitä enemmän lähetettiin kertausharjoituskäskyjä, sitä enemmän haluttiin eroon reservistä.

Ensimmäinen hyppäys eronneiden määrässä tapahtui vuonna 2014 sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Tuolloin reservistä eronneiden määrä nousi lähes 300:aan.

Varsinainen loikka ylöspäin tapahtui kuitenkin vasta seuraavana vuonna. Puolustusvoimat teki vuoden 2015 keväällä yhden historiansa menestyksekkäimmistä viestintätempauksista kun se lähetti kaikille noin 900 000 reserviläiselleen niin kutsutun reserviläiskirjeen. Reserviläiskirjeessä kerrottiin vastaanottajan sodan ajan sijoitus.

Reserviläiskirjeen taustalla oli Venäjän aggressiivinen voimapolitiikka, joka näkyi muun muassa Itämerellä Venäjän laivaston ja ilmavoimien aktivoituneena toimintana.

Reserviläiskirje herätti valtavan mediahuomion. Moni sen saaja heräsi sodan mahdollisuuteen. Kirjeen jälkeen täydennyspalvelukseen haki vuonna 2015 ennätysmäärä eli lähes tuhat reserviläistä.

Puolustusvoimien kannalta ikävä havainto reserviläiskirjeen jälkeen oli se, että reservistä eroavien määrä näytti jääneen pysyvästi aikaisempaa korkeammalle tasolle. Täydennyspalvelukseen on mennyt kirjeen jälkeen 300–700 reserviläistä vuodessa.

Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo, että esimerkiksi viime vuonna tehtiin 435 hakemusta täydennyspalvelukseen.

Reijosen mukaan Puolustusvoimiin tai puolustuspolitiikkaan liittyvä julkinen keskustelu näkyy yleensä pieninä piikkeinä hakijoiden määrässä.

Näin kävi esimerkiksi viime vuonna kun parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea jätti esityksensä, kun hävittäjäkaupasta päätettiin ja kun Suomen Nato-keskustelu alkoi kiihtyä.

Kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta, tehtiin Suomessa yhden yksittäisen päivän hakuennätys: tuona torstaina haki täydennyspalvelukseen 217 reserviläistä.

Suhtautuminen aseelliseen maanpuolustukseen on Suomessa selvästi kahtia jakautunutta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut sodan uhan lähemmäksi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Osalle kansalaisista tämä näyttää olleen liikaa, ja se on saanut heidät pohtimaan aseellisen maanpuolustuksen mielekkyyttä. Mukana on varmasti myös aitoa pelkoa rintamalle joutumisesta.

Samaan aikaan maanpuolustustahto on Suomessa erittäin vahvaa ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kysyntä poikkeuksellisen suurta.

Saattaa olla, että reservistä eroavien määrä jää tulevaisuudessa entistäkin korkeammalle tasolle. Puolustusvoimien kannalta jokainen reservistä eroava on hukkaan heitettyä aikaa, vaivaa ja rahaa. Heidän koulutukseensa käytetyt voimavarat olisi voinut käyttää hyödyllisemmin.

Reservistä eroamisen taustalla on varmasti hyvin erilaisia syitä. Yllättävää kyllä asiasta ei ole tehty tutkimusta.

Usein kuullun väitteen mukaan on parempi, etteivät ne, jotka eivät halua tarttua aseisiin, ole mukana rivissä, jos sota alkaa. He kun voisivat olla riski muille.

Asevelvollisuus ei ole kuitenkaan suomalaisille miehille vapaaehtoista. Aseissa eivät palvele vain ne, joita se sattuu huvittamaan.

Sen vuoksi luulisi olevan Suomen puolustushallinnon ja maanpuolustuksen kannalta hyödyllistä selvittää reservistä eroamisen syitä tarkemmin. Ilmiö kun ei näytä olevan laantumassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut