Julkkisten tähdittämä käännytyskampanja paisui erikoiseksi vyyhdiksi

Seurakunnat sijoittivat puoli miljoonaa euroa Suomen kaikkien aikojen kalleimpaan uskonnolliseen mediakampanjaan.

Medialähetysjärjestö IRR-TV:n kampanja mainosti syyskuussa useiden lehtien etusivulla. Kampanjavihkonen lähetetään 2,2 miljoonaan kotitalouteen.

5.10. 7:46

Maanantaina 19. syyskuuta Helsingin Sanomien, Aamulehden, Satakunnan Kansan ja muiden suurimpien päivälehtien etusivut julistivat löytämisen iloa. Mainoksessa kehotettiin vierailemaan Se löytyi! -kampanjan verkkosivuilla ja tarkkailemaan postia.

Yli satasivuinen kirjanen on lähetetty noin 2,2 miljoonaan suomalaiseen kotitalouteen.

Se löytyi! -kampanja kertoo tarjoavansa vastauksen elämän tarkoitusta etsiville maailmassa, jossa ”koronapandemia ja sota ovat kasvattaneet ruoan ja polttoaineiden hintoja”. Kirjasen johdannossa viitataan myös turvallisuustilanteen muutokseen ja Suomen Nato-hakemukseen.

Sisäsivuilla kuusitoista ihmistä kertoo, miten usko Jeesukseen on vaikuttanut heidän elämäänsä. Mukana on julkkiksia, kristillisestä julistuksesta tuttuja nimiä ja myös muutama yllätys.

Kolmesta murhasta tuomittu Lauri Johansson kertoo murhapainajaisten loppuneen uskoontuloon.

Rautakansleri löysi lapsuutensa uskon uudelleen”, kuvataan jääkiekkovaikuttajan ja entisen kansanedustajan Kalervo Kummolan kokemuksia.

Ilmakehätutkija Markku Kulmala toteaa Jumalan voivan johdattaa ihmiskunnan pois hankalasta tilanteesta, kunhan ihmiskunta ensin tunnustaa tehneensä väärin ja tekee parannuksen.

Kampanjan kasvoiksi ovat ryhtyneet myös laulaja-evankelista Jippu, rikostutkija Kalle Mäenpää ja rokotevastaisuudellaankin otsikoihin noussut koripalloilija Tuukka Kotti.

Kampanjan järjestäjä ei käy ilmi mainoksista. Taustalla on Alfa-tv:n enemmistöomistaja, kristillinen lähetystyöjärjestö IRR-TV ry. Se huolehtii myös varainkeruusta.

Se löytyi! -kampanjan 2,2 miljoonan euron kokonaisbudjetti tekee siitä rahassa mitattuna kaikkien aikojen suurimman kristillisen mediakampanjan Suomessa.

Missiota rahoittaa lähes neljäsataa seurakuntaa eri kirkkokunnista.

Osallistujista valtaosa edustaa niin sanottuja vapaan kristillisyyden suuntia. Näihin lukeutuu noin 150 helluntaiseurakuntaa, yli 50 vapaaseurakuntaa, adventisteja, baptisteja, pelastusarmeija sekä joukko itsenäisiä pieniä ”kotiseurakuntia".

Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta kampanjaan osallistuu noin 80 seurakuntaa. Luterilaisista järjestöistä mukana ovat muun muassa Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto ja Kansan Raamattuseura.

Seurakunnat ovat maksaneet koostaan riippuen osallistumismaksua 1 500–2 500 euroa, yhteensä noin 522 000 euroa.

Kirkollisverolla rahoitettujen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien osuus on 200 000 euroa. Muu rahoitus on saatu lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja sponsorimaksuina yrityksiltä.

Kirjasesta mainostilaa ovat ostaneet muun muassa Alfa-tv:n suurimpiin omistajiin kuuluvan Kauko Luodelahden perheyritys JPJ Wood Oy ja kiinteistöyhtiö Nordicon.

Televisiossa kampanjaa mainostetaan MTV3:lla ja Nelosella. Alfa-tv on esittänyt kampanjan henkilökohtaisia uskontodistuksia Se löytyi! -ohjelmassa.

Kampanjasta kuullaan myös kristillisillä kanavilla, kuten TV7:llä, Radio Deillä ja Radio Patmoksella, mutta myös maallisempien taajuuksien kanavilla.

”Riippumatta siitä, kuunteletko SuomiPoppia vai Novaa tai mitä vaan, siellä on yhdeksän toistoa päivässä”, kertoi IRR-TV:n kenttäpastori Ari Talja kampanjan lehdistötilaisuudessa.

Iltalehdeltä on ostettu seitsemän koko sivun mainosta ja digimainontaa.

”En nyt rupea puhumaan tavoittavuuksista, ne ovat näitä media-alan erikoisuuksia. Mutta 800 miljoonaa uniikkia selainta, sen voin mainita näin kursiivina”, Talja sanoi.

Myöhemmin korjattiin, että tilaisuudessa oli esitelty vahingossa liian suureksi lipsahtanut luku. Oikeasti Iltalehti oli luvannut kampanjan tavoittavuudeksi uniikkeja selaimia 800 000–1 000 000.

Näkyvyyttä hankitaan myös sosiaalisesta mediasta, esimerkiksi Tiktokista, Instagramista ja ”varttuneemmalle väelle” Facebookista.

Talja kertoo, että lisäksi kampanja näkyy laajasti muun muassa bussipysäkeillä ja busseissa. Mainonnan tavoitteena on houkutella lukemaan koteihin lähetetty kirjanen ja vierailemaan nettisivuilla.

Kampanja jakaa mielipiteitä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Luterilaisten seurakuntien osallistumista on kritisoitu muun muassa sosiaalisen median keskusteluissa.

Erimielisyydet liittyvät siihen, että luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen opetuksen mukaan kristittynä olemisen perusta on kasteessa eikä tunnekokemuksissa. Vapaiden suuntien kristillisyys puolestaan korostaa henkilökohtaista uskonratkaisua eikä lapsikastetta edes hyväksytä.

Se löytyi! -kampanja keskittyy juuri tunteita herättäviin uskoontulotarinoihin ja elämää muuttaviin uskonnollisiin kokemuksiin.

Esimerkiksi brasilialaistaustainen pastori Robert Brandão kertoo kirjasessa rukoilleensa ”vähän vitsilläkin” Jumalalta pianoa soittavaa naista, jolla olisi vaaleat hiukset ja merenväriset silmät:

Hän olisi kotoisin maan ääristä. Hän rakastaisi Jumalaa enemmän kuin mitään muuta, edes minua. Ihmeellisten käänteiden jälkeen pääsin raamattukouluun Lontooseen, jossa tapasin tismalleen listani mukaisen naisen, Annamarin!

Kiistakysymyksiä kampanja väistää esimerkiksi puhumalla ”Jeesuksen vastaanottamisesta”. Kaste sivuutetaan. Myöskään homoseksuaalisuudesta kampanjassa ei puhuta.

Sammonlahden seurakunnan kappalainen Maarit Hirvi kertoo hämmentyneensä kampanjaan kuuluvasta lastenmateriaalista.

”Siellä neuvotaan lapsille, siis ihan pienille lapsille, että heidän pitää pelastuakseen tehdä parannus. Ei ole ihan luterilaisuuden ikäkausiajattelun mukaista materiaalia.”

Seurakunnat voivat tilata kampanjashopista materiaalipaketteja, joiden mukana tulee Ihmeellinen suunnitelma -lastenkirjasia. Niissä 4–8-vuotiaita lapsia puhutellaan muun muassa näin:

Uskomalla Jeesukseen sinäkin saat synnit anteeksi ja pääset taivaaseen. Tahdotko ottaa hyvän uutisen vastaan ja elää Jumalan lapsena.

Hirven mukaan suurin ongelma on se, mitä kampanjasta puuttuu, eli kaste.

”Tuosta aikuisten materiaalista ajattelin, että vain kaavalla ’vanha huono elämä – parannus – uskoontulo’ on arvoa. Entä me uskoon lapsesta kasvaneet?”

Hirvi kertoo myös kohdanneensa jo kampanjan vapaaehtoisen, joka halusi tulla evankelioimaan häntä.

”Seisoin siinä papinpuvussa kuuntelemassa, että ’eivät nuo liperisi sinua pelasta’.”

Se löytyi! -kampanjan missiotoimikunnan varapuheenjohtaja, luterilainen pappi Mikko Matikainen sanoo ymmärtävänsä kritiikkiä.

”Olen itsekin nähnyt Facebookissa puhuttavan, että tässä ei ole kastetta tai ehtoollista.”

Matikainen sanoo, että kampanjassa on haluttu laittaa kristikuntaa jakavat asiat sivuun ja keskittyä ”yksinkertaiseen, selkeään sanomaan” Jeesuksesta.

”Kaikki mukaan lähteneet seurakunnat ovat nähneet sen, mihin me sitoudumme.”

Valtaosa kampanjaan osallistuvista seurakunnista tulee helluntailiikkeen, vapaakirkon tai muun niin sanotun vapaan kristillisyyden piiristä.

Kirkkohistorian professori Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta silmäilee osallistujalistaa ja sanoo, että luterilaisen kirkon sisältä kampanjassa on edustettuna ensisijaisesti niin sanottu viides herätysliike.

Liikkeeseen luetaan Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto ja Kansan Raamattuseura. Tunnetuin ”viidesläinen” lienee kansanedustaja Päivi Räsänen (kd).

Kansainvälisesti viidesläisyys asettuu kuitenkin osaksi niin sanottua evankelikaalista liikettä, jossa tyypillisesti korostetaan vahvaa henkilökohtaista uskonkokemusta enemmän kuin muodollista kirkon jäsenyyttä.

Suomessa liike on mahtunut luterilaisuuden ja valtakirkon sisälle.

”Ei sitä silti voi pitää erityisen luterilaisena ilmiönä”, Huhta sanoo.

Evankelikaalisen liikkeen ja valtavirtaluterilaisuuden suhde on ongelmainen. Kansanlähetyksestä on viime aikoina kritisoitu kirkon johtoa jopa epäraamatulliseksi.

Kritiikki on liittynyt naispappeuteen ja homoseksuaalisuuteen.

Kansanedustaja Räsänen sai syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sen jälkeen, kun hän oli somepäivityksessä kritisoinut valtakirkon tukea Pride-tapahtumalle.

Professori Huhdan mukaan herätyskristillisyyteen on rakennettu sisälle vahva kirkkokritiikki.

”Sitähän tehdään juuri sekularisaation eli maallistumisen pelossa tai koska perinteiset kirkot eivät pysty reagoimaan nykyajan ihmisen hengellisiin tarpeisiin. Että tarvitaan kovaäänisempää evankeliointia.”

Myös katolista kirkkoa ja ortodoksikirkkoa pyydettiin mukaan kampanjaan.

”Olisin ollut kovin yllättynyt, jos olisivat lähteneet. Vanhojen kirkkojen tapa pitää Jeesusta esillä on liturgia jumalanpalveluksissa”, Huhta sanoo.

Kampanjan taustajoukoissa ollaan pettyneitä luterilaisen kirkon vaisuksi koettuun panokseen. Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista vain noin neljännes rahoittaa kampanjaa.

Taustakeskusteluissa kirkon johtoa kritisoidaan kovasanaisesti, mutta ainakaan kesken kampanjan piispoja ei haluta suoraan haastaa.

Kampanjakoordinaattori, IRR-TV:n Onni Haapala kertoo järjestäjien olleen yhteydessä piispoihin jo kampanjan suunnitteluvaiheessa.

”Keskustelu oli rakentavaa. Lopulta piispat eivät ottaneet kantaa kampanjaan.”

Haapala arvelee, että nihkeys liittyi hankkeen yhteiskristillisyyteen. Kyse ei ole luterilaisen kirkon omasta hankkeesta.

Haapalan mukaan luterilaisten panos on kuitenkin virallisia päätöksiä suurempi.

”On paikkakuntia, joissa luterilainen seurakunta ei ole virallisesti mukana, mutta on silti antanut työntekijöitään ja tilojaan kampanjan käyttöön.”

Kirkon sisältä on ollut vaikea saada selkoa edes siitä, mitä kampanjaan osallistumisesta on päätetty.

Keväällä 2021 piispat keskustelivat kampanjasta, minkä jälkeen Helsingin piispa Teemu Laajasalo vei asian johtamansa ”evankelioinnin neuvottelukunnan” käsiteltäväksi. Enemmistö neuvottelukunnan jäsenistä edustaa viidesläisiä järjestöjä, jotka ovat kampanjassa mukana.

Yksi neuvottelukunnan jäsenistä on Kansan Raamattuseuran varatoiminnanjohtaja Kalle Virta. Virran mukaan toimikunnalle virkamiestyönä valmisteltu esitys sisälsi ”lukuisia virheitä”. HS:n tietojen mukaan ”virheet” liittyvät osin IRR-TV:n rooliin ja luotettavuuteen yhteistyökumppanina.

Virta kertoo neuvottelukunnan kuitenkin kääntyneen kampanjan kannalle.

”Suosittelimme, että piispat rohkaisisivat seurakuntia osallistumaan kampanjaan omalla perustoiminnallaan ja olemaan osa tätä kristittyjen yhteistä liikettä.”

Piispainkokous ei koskaan käsitellyt asiaa. Virran mukaan lausunto ”hävisi kirkollisen byrokratian rattaisiin”.

”Se ei siis ilmeisesti päätynyt piispainkokoukselle tai jos päätyi, siihen ei haluttu ottaa kantaa.”

Piispat keskustelivat kampanjasta uudelleen keväällä 2022, mutta keskustelujen sisällöstä ei kerrota.

Piispat eivät siis kannusta seurakuntia osallistumaan kampanjaan, mutta eivät halua sitä kieltääkään. Aktiivisin kirkkokansa on juuri herätyskristillisissä piireissä.

”Kaksin rattain ajelu on selvä valinta. Ei haluta ottaa tukea pois, mutta ei haluta sitä kovin julkisesti myöskään antaa", sanoo professori Huhta.

Kysymys kampanjaan osallistumisesta on hänen mukaansa kirkolle vaikea, kuten koko luterilaisen kirkon suhde evankelioivaan herätyskristillisyyteen.

Sen koetaan usein kilpailevan ”kansankirkollisuuden” kanssa. Jäseniä kutsutaan mieluummin oman seurakunnan perustoimintaan sen sijaan, että heitä ohjattaisiin näyttäviin uskoontuloihin ja ylistyskokouksiin.

”Meillä on luterilaisessa kirkossa jo 1800-luvulta lähtien ollut suuri tarve pitää kaikennäköinen herätyskristillinen toiminta kirkon sisällä. Meillä on tässä vahva konsensusajattelu: luterilainen kirkko sietää sisälleen kaiken”, Huhta sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut