Mika Aaltola on huolestunut Venäjän liikkeistä: ”Tämä pitkittää sotaa ja Euroopan kärsimystä"

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että sodan viimeisimmät käänteet huolestuttavat häntä, mutta hän uskoo yhä Ukrainan mahdollisuuksiin.

Mika Aaltola kokee, että Venäjällä kasvava vastarintaliike voi vaikuttaa valtion tekemisiin. Sisäiset levottomuudet eivät ole mikään pikkujuttu, ja Suomen on Venäjän rajamaana pohdittava, että mitä se meille oikein tarkoittaa.

22.9. 21:31

”En usko, että Venäjä käyttää ydinasetta, koska se aiheuttaisi vastatoimenpiteitä. Näitä vastatoimenpiteitä pitää silti valmistella, sanktioita pitää lisätä, ja tähän vaihtoehtoon pitää olla entistä enemmän varautunut. Retoriikkaa ei kannata ottaa ilman, että siihen vastattaisiin.”

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola luennoi torstaina Tampereen yliopiston talouden ja johtamisen tiedekunnan järjestämällä dosenttiluennolla. Aaltola on kansainvälisen politiikan dosentti Tampereen yliopistossa. Hän luennoi aiheesta Suurvaltapolitiikka: Pohjoismaat ja Baltian alue sekä Venäjän aggressio Ukrainaa vastaan.

Luennon jälkeen hän valotti näkemyksiään sodan käänteistä.

Kyky ennakoida Venäjää vähenee

Aaltola arvioi, että sodan käänteet ja vallitseva tilanne ovat hyvin huolestuttavia. Venäjän osittainen liikekannallepano pitkittää sotaa ja naapurimaan teot herättävät kysymyksiä myös Suomessa.

”Todennäköisesti sodasta tulee Venäjälle tappiollinen, mutta meidän pitää miettiä, että kun he ottavat tämän askeleen, niin he saavat etulyöntiaseman. Meidän kykymme ennakoida Venäjää vähenee.”

Aaltola kommentoi luennolla, että Suomen on pohdittava, mitä se aikoo tehdä rajan yli saapuville venäläisille, jotka pakenevat sodan vaikutuksia.

Hän arvioi, että jos Venäjä tarvitsee lisää joukkoja, se mobilisoi niitä lisää. Laajamittaisemman liikekannallepanon mahdollisuus on siis olemassa.

”Nälkä usein kasvaa syödessä. Tämä pitkittää sotaa ja Euroopan kärsimystä, tässä suhteessa päätös on iso huolenaihe.”

Aaltola katsoo, että tilanne voi johtaa siihen, että myös muissa maissa mobilisoidaan joukkoja, koska sotilaiden vahvuudessa halutaan pysyä mukana. Hän kiinnittää huomiota siihen, että Venäjä kertoo lännelle, että mobilisaatio on tarkoitettu Ukrainaan.

”Tiedämme, että Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää kovaa kieltä suhteessa länteen. Lisäksi Venäjän hallinnon edustajat ovat luvanneet yllätyksiä myös Suomelle.”

Suomella ei ole varaa höllentää puolustusmenoissa

Aaltolan mukaan Suomella on nyt kykyä vastata kaikkiin Venäjän temppuihin. Katse on suunnattava silti tulevaisuuteen.

”Nyt ei ole se aika historiassa, jolloin voitaisiin säästää puolustusmenoista ja keskittyä yhteiskunnan rakentamiseen, vaikka se olisi toivottavaa.”

”Voi olla, että tuleva talvi ja kevät näyttävät, mitkä Venäjän todelliset kyvyt ovat. Mahdollisesti Venäjä teki tuon siirron parantaakseen kättään neuvottelupöydässä. Voi myös olla että Venäjä vetäytyy, mutta ei häntä koipien välissä, vaan mobilisoiden”, Aaltola kommentoi.

Aaltola katsoo, että ydinaseen riski on tässä vaiheessa vielä lähinnä retorinen. Riski sille, että sota eskaloituu Naton ja Venäjän väliseksi sodankäynniksi taas ei ole suuri, mutta se kannattaa ottaa vakavasti.

"Aina se on olemassa, ei sitä voi vähätellä, eikä sitä ole syytäkään vähätellä.”

Aaltola uskoo Ukrainaan

Aaltola katsoo, että viime viikkojen tapahtumat osoittavat, että Ukrainalla on edelleen mahdollisuudet voittaa sota. Samalla käänteet myös esimerkiksi lisäävät Venäjän arvaamattomuutta ja mahdollisuutta sille, että se käyttäisi ydinasetta.

Hän muistuttaa, että Ukraina on kuitenkin tällä hetkellä sodassa niskan päällä.

”Usein tällaiset pitkäkestoiset sotatilanteet puoltavat niitä, joilla on oikeasti motiivia taistella. Venäläisten joukkojen taistelutahto on ollut tosi surkea, mikä taas suosii Ukrainaa.”

Aaltola arvoi, että edelleen on mahdollista, että maan sisäinen kaaos tai esimerkiksi vähiin käyvät asevarannot voivat muuttaa sodan kulkua. Viikon tapahtumat ovat kuitenkin muuttaneet sitä jo.

”Sota olisi ollut nopeammin ohi, kenties jo ensi keväänä, ja Ukraina olisi voittanut sen. Venäjä lisää sodan kestoa, ja se pyrkii turvaamaan nyt erityisesti Krimin niemimaan niin, että se ei päädy Ukrainan haltuun.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut