Sotaa paenneista ukrainalaisista alle 30 prosenttia haluaa jäädä Suomeen

Lähes 40 prosentilla suunnitelmat ovat avoinna. Niihin vaikuttavat työllistymistilanne Suomessa ja sotatilanne Ukrainassa.

Tokeen bussi tuli hakemaan 5.3.-6.3.2022 välisenä yönä pakolaisia Suomeen Etelä-Puolasta Przemyślin kaupungista sekä toimittamaan muutamia välineitä, kuten muovihanskoja ja maskeja. Arkistokuva.

7.9. 15:45

Suomeen sotaa paenneista ukrainalaisista reilu neljännes haluaa myös jäädä Suomeen, selviää sisäministeriön tuoreesta selvityksestä. Kolmannes puolestaan sanoi päättäneensä palata Ukrainaan sodan päätyttyä tai nopeammin.

Selvityksen mukaan liki 40 prosentilla suunnitelmat olivat vielä avoinna. Aikeisiin vaikuttavat etenkin työllistymismahdollisuudet Suomessa ja se, miten sotatilanne kehittyy Ukrainassa.

Sisäministeriö selvitti Suomeen paenneiden ukrainalaisten tilannetta verkkokyselyllä kesä–heinäkuussa. Vastauksia tuli reilut 2 100.

Helmikuun jälkeen Suomeen on saapunut lähes 38 000 ukrainalaista hakemaan tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa. Vastaukset eivät sisäministeriön mukaan anna täysin kattavaa kuvaa, mutta otos antaa kuitenkin hyvin viitteitä ukrainalaispakolaisten tilanteesta ja tarpeista.

”Oli Suomessa asuminen tilapäistä tai pysyvää, on tärkeää, että takaamme tänne paenneille ukrainalaisille mahdollisimman sujuvan arjen, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) tiedotteessa.”

Suomeen tulleista lähes puolet on tullut sodan eniten koettelemista Ukrainan osista eli Harkovan, Kiovan ja Donetskin alueilta. Yleisimpiä syitä hakeutua juuri Suomeen olivat Suomen hyvä maine, ystävät ja sukulaiset sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet.

Kyselyyn vastanneet ukrainalaiset ovat korkeasti koulutettuja, ja joka toisella vastaajalla on ylempi korkeakoulututkinto. Yleisimpiä ammattiryhmiä olivat asiantuntijat, palvelu- ja myyntihenkilöt, erityisasiantuntijat sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät.

Suurin osa vastaajista puhui sekä ukrainaa että venäjää. Noin joka kolmas kertoi englannin kielen taitonsa riittävän työhön tai opiskeluun. Suomen tai ruotsin opiskelusta oli kiinnostunut lähes 60 prosenttia vastaajista.

Enemmistö vastaajista sanoi haluavansa työskennellä Suomessa. Työllistymisen esteinä mainittiin kuitenkin erityisesti kielitaito, byrokratia sekä haasteet lastenhoidon järjestämisessä.

Noin joka neljäs kyselyyn vastanneesta kertoi työllistyneensä.

Monet ovat kuitenkin työllistyneet kausityöhön maatiloille, joten satokauden loppua kohden ukrainalaisten työllisyys voi heikentyä.

Kyselyyn vastanneista lähes kaikki olivat hakeneet tilapäistä suojelua. Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka asuisikin yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa.

Vastaanottokeskusten palveluiden käyttäjät olivat selvityksen mukaan pääosin tyytyväisiä niiden laatuun. Huolta aiheuttivat pitkät odotusajat, tiedonkulun haasteet ja henkilöstön osaaminen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut