Kritiikki nuorten unohtamisesta ei johtanut muutoksiin translakiesityksessä

Täysi-ikäisyyden vaatimuksesta ei luovuttu, tutkijan mukaan keskustelussa sekoittuvat oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi.

Kuvassa translain muutokseen tähtäävän kampanjan logo esitteen kannessa Seta ry:n Transtukipisteessä Helsingissä 14. kesäkuuta 2017.

31.8. 13:03

Helsinki

Hallituksen esitys uudesta translaista on kuukausien viivästyksen jälkeen etenemässä eduskunnan käsittelyyn syyskuun lopulla. Alun perin lakia oli tarkoitus käsitellä jo vuoden alussa.

”Valmisteluhanke pääsi käynnistymään vasta loppusyksystä 2021, koska lainvalmisteluresurssit olivat pitkälti sidottuna korona-asioihin. Viime keväänä lausuntopalautteen perusteella katsottiin, että valmistelua on vielä syytä jatkaa”, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maija Iles viivästymisen syistä.

Uuden translain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Hallituksen esitys sai lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä siitä, että esityksen mukaan sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen sallitaan myös jatkossa vain 18 vuotta täyttäneille.

Vaatimus täysi-ikäisyydestä on myös nykylaissa, ja Suomi on saanut siitä noottia muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitealta.

Iles sanoo, että saatu kritiikki on otettu huomioon, mutta esitykseen ei olla ikärajan suhteen tehty muutoksia, koska ikärajasta on sovittu hallitusohjelmassa.

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu kertoi Facebookissa, että vaatimus täysi-ikäisyydestä kirjattiin hallitusohjelmaan keskustan vaatimuksesta.

Keskustalähde arvioi STT:lle, ettei keskusta ole hallituspuolueista ainut, jolle kysymys on hankala. Näin epäillään olevan myös pääministeripuolue Sdp:ssä.

STT:n haastatteleman demarilähteen mukaan puolueen sisällä käydyistä keskusteluista on jäänyt käsitys, että puolue on antanut täysi-ikäisyyden vaatimuksen jäädä lakiin, jotta lakiuudistus saadaan kokonaisuutena läpi.

Väärinymmärrykset vaikeuttavat keskustelua

Translain uudistuksesta sekä translasten ja -nuorten oikeuksista käytävää keskustelua hankaloittaa se, että siinä sekoittuvat oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi, sanoo Helsingin yliopiston tutkija, dosentti Julian Honkasalo.

Oikeudellisella prosessilla tarkoitetaan sukupuolen oikeudellista vahvistamista eli henkilötunnuksessa olevan sukupuolimerkinnän muuttamista toiseksi. Lääketieteellinen prosessi viittaa hormoni- tai leikkaushoitoihin.

Suomessa keskustelua on käyty siitä, tulisiko sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen sallia myös alaikäisille.

”Kun lääketieteellinen ja juridinen prosessi menevät sekaisin, on helppo luoda paniikkia. Se johtaa siihen, että lasten oikeuksista on vaikea keskustella monipuolisesti ja tahot, jotka haluaisivat tuoda maltillisesti esiin faktoihin perustuvaa huolta, eivät voi esittää sitä.”

Täysi-ikäisyyden vaatimus voi olla kompromissi

Honkasalon mielestä 18 vuoden ikäraja sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle ei ole perusteltu.

”Kun olen lukenut näitä taustaselvityksiä, on hyvin vaikea löytää päteviä tutkimustietoon tai ennakkotapauksiin pohjaavia perusteita sille, miksi ikärajan pitäisi olla 18 vuotta.”

Hän pohtii, voisiko kyse olla poliittisesta kompromissista. Se ei olisi uutta suomalaisessa translainsäädännössä, hän sanoo.

Tämänhetkinen translaki sisältää vaatimuksen siitä, että vahvistaakseen sukupuolensa oikeudellisesti toiseksi on henkilön esitettävä lääketieteellinen selvitys lisääntymiskyvyttömyydestä.

”Se oli poliittinen kompromissi. Herää kysymys, onko tämä (täysi-ikäisyyden vaatimus) taas poliittinen kompromissi, jotta tämä laki saadaan läpi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut