Kuulustelupöytäkirja: Puolustusvoimat tiesi HS:n hallussa olevasta materiaalista ja jutunteosta jo puoli vuotta ennen julkaisua – Sai tiedon HS:n toimittajalta

HS:n toimittajien puolustuksen mukaan Puolustusvoimilla olisi ollut velvollisuus puuttua juttuun jo sen tekovaiheessa, mikäli sen olisi katsottu vaarantavan maanpuolustuksellisia asioita.

Oikeudessa kiistakapulana oleva artikkeli julkaistiin 16. joulukuuta 2017.

25.8. 15:19

Viestikoekeskus-uutisointiin osallistunut HS:n toimittaja Laura Halminen oli etukäteen huolestunut HS:n aikeista julkaista salaista tietoa, kertoo Puolustusvoimissa työskentelevä todistaja.

Julki tulleen lisätutkintapöytäkirjan mukaan Halminen oli ollut yhteydessä Puolustusvoimiin keväällä ja kesällä 2017 eli noin puoli vuotta ennen syytteeseen johtaneen jutun julkaisua.

Lisätutkinta on suoritettu vasta sen jälkeen, kun toimittajia vastaan nostettiin syytteet.

Halmisen yhteydenotosta kertoi kuulusteluissa Puolustusvoimien upseeri.

”Halminen otti toukokuun lopulla 2017 yhteyttä minuun ja kertoi, että Puolustusvoimilla saattaa olla tietovuoto. Halminen kertoi, että Helsingin Sanomilla on hallussaan materiaalia, jota sillä ei pitäisi olla. Halmisen mukaan toimittaja [Tuomo] Pietiläisellä on hallussaan ns. leimapapereita”, upseeri kertoi keskusrikospoliisin kuulusteluissa.

Helsingin Sanomien toimituksessa ei ole tiedetty Halmisen yhteydenotosta upseeriin.

Upseerin mukaan Halminen oli huolissaan, koska HS oli tekemässä juttua ja hän oli joutunut siihen mukaan. Halminen oli kertomansa mukaan laitettu Pietiläisen avuksi tekemään kyseistä juttua.

Upseeri sopi kertomansa mukaan Halmisen kanssa tapaamisen. Kun hän tutustui Halmisen hallussa olevaan materiaaliin, hän sanoi olevansa velvollinen kertomaan asiasta työnantajalleen eli Puolustusvoimille. Halminen oli vastannut ymmärtävänsä asian.

Upseeri kertoi tavanneensa Halmisen kolme tai neljä kertaa kevään ja kesän 2017 aikana, muun muassa toimittajan kotona. Halminen oli näyttänyt materiaalia, jota hän oli pitänyt salaisena.

”Materiaali oli paperimuodossa ja sitä oli noin sentin nidottu pino. Muistaakseni kävin katsomassa samaa materiaalia pari kertaa.”

Upseerin mukaan Halminen kertoi saaneensa materiaalin Pietiläiseltä lainaksi. Pinossa oli Halmisen mukaan ollut noin prosentti siitä aineistosta, joka Pietiläisellä oli hallussaan, upseeri kertoi.

Upseerille tuli käsitys, että osaan aineistosta joku oli tehnyt muistiinpanoja. Hän muistelee nähneensä kohdan, jossa luki: ”Tuomo: tämä täytyy tarkistaa jostain...”. Hän ei muistanut lauseen jatkoa.

Halminen ei esitutkinnassa suostunut kertomaan mitään yhteyksistään Puolustusvoimiin. Hän vetosi toimittajan lähdesuojaan.

”Pyrkimys totuuteen on ammattietiikkani keskeisin kulmakivi. Suhteessa erittäin merkitykselliseen lähdesuojaan voi syntyä toisinaan ristiriitoja”, Halminen sanoi kuulusteluissa.

Omasta osuudestaan hän sanoi, että hän on joka käänteessä olen pyrkinyt toimimaan ”siinä hengessä kuten perustuslain pykälä 127 jokaista suomalaista velvoittaa maataan puolustamaan”.

”Niiltä osin kuin en ole siihen täydellisesti kyennyt, olen toiminut olosuhteiden pakottamana sekä pyrkinyt minimoimaan mahdolliset haitat.”

Halminen sanoi kuulustelun päätteeksi pyytävänsä kuulustelua salassa pidettäväksi.

Tuomo Pietiläisen asianajajan Timo Ylikantolan kirjallisen vastauksen mukaan lisätutkinta osoittaa, että Puolustusvoimat on tiennyt Helsingin Sanomissa valmisteltavasta artikkelista ainakin keväästä 2017 alkaen.

Vastauksen mukaan Puolustusvoimilla on näin ollen ollut yli puoli vuotta aikaa reagoida asiaan.

”Tämä osoittaa, että Puolustusvoimat ei ole edes itse käyttäytynyt siten, että kyse olisi salaisesta tiedosta tai turvallisuussalaisuudesta. Puolustusvoimat ei ole ryhtynyt kevään, kesän tai syksyn 2017 aikana mihinkään kohtuudella edellytettäviin toimiin väitetyn turvallisuussalaisuuden suojelemiseksi.”

Ylikantolan mukaan lisätutkintapöytäkirja osoittaa kiistatta, että Puolustusvoimilla olisi ollut sille laissa säädetyllä tavalla velvollisuus ryhtyä estämään Pietiläisen ja muiden syytettyjen menettelyä jo keväällä 2017, mikäli se olisi tiennyt, että juttujen valmistelussa käytetään turvallisuussalaisuuksia.

Tämä osoittaa Ylikantolan mukaan sen, ettei Puolustusvoimat ole pitänyt väitettyjä tietoja turvallisuussalaisuuksina ennen joulukuuta 2017.

Kirjallisen vastauksen mukaan Puolustusvoimien tiedusteluun kuulunut ja Viestikoekeskuksen palveluksessa ollut henkilö on käynyt läpi ja kuvannut turvallisuussalaisuuksiksi väitettyjä asiakirjoja. Hän on myös toimittanut kuvat pääesikunnan vastatiedusteluosastolle. Vastauksessa ei nimetty henkilöä.

”[Lisätutkinta] osoittaa, että Puolustusvoimien toiminta ei ole loogista ja se on jostain selittämättömästä syystä vasta jälkikäteen ryhtynyt väittämään vastaaja Laura Halmisen Puolustusvoimien tiedustelussa toimineelle upseerille esittämiä asiakirjaotteita ja muistiinpanoja sellaisiksi, että ne olisivat sisältäneet turvallisuussalaisuuden alaista tietoa”, Ylikantola alleviivaa.

Julkiseksi tullutta esitutkinta-aineistoa ei vielä torstaina luovutettu medialle, koska keskusrikospoliisi tekee siihen vielä salauksia. Krp:n tiedon mukaan julkisen kappaleen valmistamiseen ”kuluu enemmän kuin muutama päivä”.

Satakunnan Kansa kuuluu Sanoma-konserniin, joka julkaisee myös Helsingin Sanomia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut