Käräjillä aletaan käsitellä HS:n Viestikoekeskus-juttua, jonka epäillään pohjautuvan Brysselissä tapahtuneeseen tietovuotoon

Tietovuoto oli ehkä tapahtunut jo vuonna 2014 tiedustelupäällikkö Alafuzoffin työhuoneessa.

Kuvituskuva.

24.8. 8:16

Helsinki

Helsingin käräjäoikeus alkaa torstaina käsitellä Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia vuodelta 2017. STT:n tietojen mukaan salaisten sotilastiedustelutietojen epäillään vuotaneen HS:lle jo vuosia aiemmin Brysselissä.

Tietovuodon epäillään tapahtuneen, kun HS:n toimittaja 2014 haastatteli EU:n sotilasesikunnan sotilastiedustelun silloista päällikköä Georgij Alafuzoffia ja sai syystä tai toisesta samalla muistitikun. Muistitikuilta voi palauttaa näkyviin myös poistettuja tiedostoja.

STT:n tiedossa ei ole tarkempaa tapahtumakulkua, eikä sitä, epäilläänkö Alafuzoffin luovuttaneen salassa pidettävää aineistoa tarkoituksella vai vahingossa. HS ja Alafuzoff eivät halunneet kommentoida asiaa toukokuussa, jolloin STT uutisoi aiheesta.

Miten toimittaja sai muistiinpanot mukaansa?

Vuonna 2014 julkaistussa Alafuzoffin haastattelussa kerrotaan, kuinka haastattelija eli HS:n toimittaja Tuomo Pietiläinen joutui turvajärjestelyjen vuoksi jättämään omat nauhurinsa, kameransa, kännykkänsä, tietokoneensa ja muistitikkunsa eli kaikki tallentavat laitteensa säilöön haastattelun ajaksi, mutta hän sai muistiinpanojen tekemistä varten käyttöönsä kannettavan tietokoneen. Jutussa ei sanota, miten Pietiläinen sai muistiinpanot mukaansa ja käytettiinkö muistitikkua mahdollisesti siihen.

Pietiläinen on yksi kolmesta syytteessä olevasta toimittajasta. Syytteet koskevat turvallisuussalaisuuden paljastamista ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritystä. Toimittajat ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin. Käsittely alkaa torstaina käräjäoikeuden valmisteluistunnolla.

Alafuzoff on kiistänyt syyllisyytensä epäiltyihin rikoksiin

Tietovuodon esitutkinta sen sijaan on edelleen kesken Keskusrikospoliisissa. Siinä epäiltynä on STT:n tietojen mukaan vain kontra-amiraali evp. Alafuzoff. Hän on julkisuudessa myöntänyt olleensa kuultuna asiassa, mutta kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn henkilöllisyyttä.

Syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta liittyvät 2017 julkaistuun juttuun, jossa kerrottiin Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Lähteenä käytettiin salaisiksi ja jopa erittäin salaisiksi leimattuja asiakirjoja.

Syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä liittyvät julkaisemattomaan artikkelikokonaisuuteen, joka käsitteli STT:n tietojen mukaan muun muassa Suomen kansainvälistä tiedusteluyhteistyötä sekä tiedustelukoulutusta.

Varsinaisen pääkäsittelyn on määrä alkaa 29. syyskuuta.

Alafuzoffilla ei olisi enää saanut olla tietoja hallussaan

Tietovuodon epäilty tekoaika käy ilmi myös Helsingin käräjäoikeuden asiakirjoista. Asiakirjojen mukaan Alafuzoffia epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sitä lievemmästä virkasalaisuuden paljastamisesta 1. joulukuuta 2014–16. joulukuuta 2017 välisenä aikana. Helsingin Sanomien juttu julkaistiin 16. joulukuuta 2017.

Alafuzoff toimi Suomen sotilastiedustelun päällikkönä ennen kuin hän siirtyi EU:n sotilastiedustelun päälliköksi vuonna 2013.

HS:ssa julkaistut tiedot liittyvät Suomen sotilastiedusteluun Alafuzoffin virkakaudelta tai sitä ennen, eivät EU:n hallussa olleisiin tietoihin.

Alafuzoffin siirryttyä EU:n sotilastiedustelun päälliköksi hänellä ei enää olisi pitänyt olla hallussaan Suomen sotilastiedustelun asiakirjoja, eikä niitä olisi saanut tallentaa tavalliselle muistitikulle.

Euroopan ulkosuhdehallinnosta asiaa kommentoitiin STT:lle sanomalla, että sekä EU:n ulkosuhdehallinnossa että EU:n sotilasesikunnassa tietojen turvallisuus otetaan vakavasti. He eivät ottaneet kantaa kyseiseen tapaukseen, sillä se liittyy kansallisiin asioihin, ei EU-asioihin.

Kuka teki lopullisen julkaisupäätöksen?

Kun Viestikoekeskus-jutun julkaisun jälkeen poliisin tutkinta HS:n osalta alkoi, esitutkinnassa epäiltiin myös HS:n vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä ja toimituspäällikkö Esa Mäkistä, mutta heitä vastaan syytteitä ei nostettu. Poliisi epäili, että Niemi ja Mäkinen olivat hyväksyneet Viestikoekeskus-artikkelin julkaisemisen.

Julkisuudessa on jäänyt epäselväksi, kuka teki lopullisen julkaisupäätöksen. Syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen mukaan asiassa ei löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua ja Mäkisen tietoisuus jäi epäselväksi. Nykyisen sananvapauslain mukaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta vastaavat vain ne henkilöt, jotka ovat osallisia rikoksen tekemiseen.

STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia ja Satakunnan Kansaa julkaiseva Sanoma Media Finland.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut