Haavisto tulevasta Turkki-kokouksesta: Kuunnellaan Turkin huolia ja kerrotaan omasta lainsäädännöstämme

Ulkoministeri uskoo, että jäljellä olevat seitsemän Nato-maata ratifioivat Suomen jäsenyyden ”kohtuullisessa aikataulussa”.

Ulkoministeri Pekka Haavisto suurlähettiläskokouksessa Helsingissä 22. elokuuta.

22.8. 16:48

Helsinki

Suomessa elokuussa järjestettävässä Suomen, Ruotsin ja Turkin välisessä virkamiestapaamisessa kuunnellaan Turkin huolia ja kerrotaan Turkille Suomen lainsäädännöstä ja sen asettamista rajoitteista. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) avasi tapaamisen sisältöä ulkoministeriön suurlähettiläspäivien yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa maanantaina.

”Esimerkiksi kun puhutaan karkotuksista tai palautuksista, meillä on oma oikeusjärjestyksemme, joka näissä yhteyksissä on se, jonka mukaan mennään”, Haavisto sanoi.

Koska tapaaminen on ensimmäinen laatuaan, siinä käydään Haaviston mukaan läpi maiden välisen yhteistyön sisällysluetteloa.

”Katsotaan, mikä asia kuuluu minkäkin viranomaisen yhteistyövaltuuksiin ja keitä tarvitaan pöydän ympärille.”

”Varmasti saadaan aikaan yhteistyö, joka on pitkän aikavälin sitoutumista näihin turvallisuuskysymyksiin”, ulkoministeri uskoo.

Tapaaminen liittyy Madridin Nato-huippukokouksessa kesäkuussa tehtyyn Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmikantasopimukseen. Keskusteluja jatketaan Madridissa laaditun yhteisymmärrysasiakirjan pohjalta.

Kokouksen tarkkaa paikkaa tai ajankohtaa ei ole julkistettu, eikä Haavistokaan niitä kertonut. Ruotsalainen Aftonbladet-lehti kirjoitti viime viikolla, että kokous järjestettäisiin tämän viikon perjantaina.

Turkki on uhannut jäädyttää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten etenemisen, jos sen vaatimuksiin ei suostuta.

”Pitää koputtaa puuta”

Suomen Nato-jäsenyyden on tähän mennessä ratifioinut 23 Naton 30 jäsenmaasta. Ratifioinnit puuttuvat vielä Turkin lisäksi Espanjalta, Kreikalta, Portugalilta, Slovakialta, Tshekiltä ja Unkarilta.

”Aina pitää koputtaa puuta, kun yllätyksiä tulee nurkan takaa, mutta kyllä meillä on sellainen käsitys, että maat kohtuullisessa aikataulussa tämän ratifiointiprosessin käyvät läpi, Haavisto vastasi kysymykseen siitä”, voisiko jonkin muunkin Nato-maan kanssa tulla mutkia matkaan kuin Turkin.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi suurlähettiläskokouksessa, että Suomi on parhaassa tapauksessa täysjäsen vuoden lopussa, mutta prosessin venymiseenkin on hänen mielestään hyvä varautua.

Unkarista tuskin soraääniä

Suomen Unkarin-suurlähettiläs Markku Virri ei usko, että esimerkiksi Unkarin parlamentista tulisi soraääniä Suomen Nato-jäsenyydelle.

”Unkarin hallituksella on kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa, ja parlamenttienemmistöllä ei ole ollut tapana äänestää hallituksen esityksiä vastaan”, Virri sanoi STT:lle.

Unkarin pääministeripuolue on Viktor Orbanin oikeistolainen Fidesz-puolue.

Virrin mukaan Unkarin hallitus jätti esityksen parlamentin käsittelyyn ennen kesätaukoa kesäkuussa ja asian käsittely jatkuu, kun parlamentti palaa töihin syyskuun puolivälissä tai loppupuolella.

Vaikea sanoa, tuleeko lisäjännitteitä

Haaviston mukaan on vaikea sanoa, aiheuttaako Ukrainan keskiviikkona vietettävä itsenäisyyspäivä lisäjännitteitä, mutta hän totesi kriisin jatkuneen pitkään ja saaneen siksi uusia muotoja, kuten iskuja Krimillä ja sisäistä levottomuutta Venäjällä.

Hän viittasi Moskovassa tehtyyn pommi-iskuun, jossa kuoli venäläisen äärioikeistolaisen ajattelijan Aleksandr Duginin tytär Darja Dugina.

Haavisto kertoi, että EU:n ulkoministereillä on mahdollisuus kuulla Ukrainan ulkoministeriä Dmytro Kulebaa kuun lopulla ja saada Ukrainan arvio tilanteesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut