Eurajoki
Voimalayhtiö Teollisuuden voima (TVO) ilmoitti torstaina, että Olkiluoto kolmosen koekäyttö viivästyy parilla viikolla turbiinipuolen automaatiopäivityksen takia.
Viivästyminen ja Olkiluoto 3 ovat kuin paita ja peppu. Laitoksen piti olla alun perin valmis vuonna 2009.
Tuoreimman lupauksen mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa joulukuussa. TVO vakuuttaa, että uusimmalla päivityksellä ei ole vaikutusta tähän aikatauluun.
Uuden laitoksen tuotantoa odotetaan kieli pitkällä, koska Eurooppaa uhkaa talvella historiallinen energiakriisi. Venäjän energiasta irtautuminen nostaa hintoja ja uhkaa tuoda jopa sähköpulan.
Jää nähtäväksi, pitääkö TVO:n lupaus aikataulusta. Energiamarkkinoita seuraavat tutkijat uskovat, että yrityksestä se ei ainakaan jää kiinni.
”Kaikilla on kova tahtotila saada [Olkiluoto 3] mahdollisimman nopeasti kaupalliseen käyttöön ja taloudelliset intressit ovat isot. Uskon, että laitoksella tehdään hartiavoimin töitä, että se saataisiin käyttöön”, sähkömarkkinoihin erikoistunut Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:n professori Samuli Honkapuro sanoo.
Energiamarkkinoita seuraava Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen tutkija Iivo Vehviläinen sanoo, että uuden ydinvoimalan käyttöönotto on aina hankalaa. Sen vuoksi on olemassa riskejä, että käyttöönotto voi edelleen viivästyä. Siihen on varauduttava, Vehviläinen sanoo.
”Uudet ydinvoimalat ovat monimutkaisia laitoksia ihan kaikkialla. Siinä kestää, että alkuhankaluudet saadaan voitettua”, Vehviläinen sanoo.
Olkiluodon kaksi ensimmäistä laitosta ovat tuottaneet sähköä luotettavasti, mikä sinänsä lisää luottamusta myös uusimman reaktorin suhteen.
”Laitostoimittajalla on ollut omat vaikeutensa, mutta Suomessa on yleisesti ajateltu, että TVO on ammattitaitoinen organisaatio”, Vehviläinen sanoo.
Olkiluodon kolmosreaktori on 13 vuotta myöhässä ja uusista viivästymisilmoituksista ehti tulla vitsi ennen Venäjän aloittamaa sotaa. Viimeksi säännöllisen sähköntuotannon aloittamista lykättiin kesällä syyskuulta joulukuulle.
Laitos on ollut koekäytössä, joka keskeytettiin teknisen vian vuoksi kesäkuussa. Viimein maanantaina koekäyttö jatkui. Käyttöönotossa mennään turvallisuus edellä. Kukaan ei halua, että ydinvoimalaitoksen käynnistyksessä hötkyillään, vaikka paine on kova.
Arvioiden mukaan reaktori tuottaa täydellä 1 600 megawatin teholla toimiessaan noin 14 prosenttia kaikesta Suomessa tuotettavasta sähköstä. Venäjältä tuotiin aiemmin Suomeen noin saman verran sähköä, mutta se on nyt loppunut.
Honkapuro ja Vehviläinen sanovat, että Olkiluoto 3:n asema ensi talven ja sähköjärjestelmän kestävyyden kannalta ei ole yhtä kriittinen kuin Euroopan sähkömarkkinoiden kehitys ja siitä riippuva sähköntuonnin tilanne.
Vehviläinen on ollut mukana Aalto-yliopiston hankkeessa, jossa ryhmä tutkijoita mallinsi, mitä energian tuonnin loppuminen Venäjältä tarkoittaisi Suomen sähkömarkkinoille ja huoltovarmuudelle.
Tutkijoiden mukaan Olkiluoto 3:n sähköntuotanto ei oleellisesti muuta isoa kuvaa eri skenaarioissa.
”Odotusarvon kannalta se heikentää toimitusvarmuutta, mutta ei väistämättä ole mikään katastrofi. Voi olla että pärjäämme ilman sitäkin”, Vehviläinen sanoo.
Olkiluotoa suurempi riski järjestelmälle on tuontiyhteyksien sakkaaminen.
Suomi on osa eurooppalaisia sähkömarkkinoita, jossa sähköä viedään sinne, missä siitä maksetaan eniten. Sähkömarkkinoiden tila Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa vaikuttaa Suomen sähkönhintoihin sekä siihen, miten tuontisähköä on tarjolla.
Euroopan energiamarkkinat ovat historiallisessa myllerryksessä. Venäjän energiasta irtautuminen on vaikeaa. Samaan aikaan Ranskan ydinvoimajärjestelmä kärsii ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuumuudesta ja Norjassa vesivoiman varastointi talven varalle on hidastunut kuivuuden takia.
Aallon tutkijoiden mukaan suurin riski aiheutuu siitä, jos Euroopan energiamarkkinoilla nähdään ketjureaktio, eli jos maat alkavat turvata ensisijaisesti omaa energiansaantiaan.
”Olkiluoto 3:n vaikutukset eivät olleet yhtä suuret kuin sillä, miten tuontiyhteydet toimivat”, Vehviläinen sanoo.
Toisaalta vielä ei voida tietää, millainen talvi on tulossa.
Jos on lauhaa ja tuulista, Suomen kasvava tuulivoimakapasiteetti pyörittää sähköä koteihin. Kovalla pakkasella on usein tyyntä. Tuolloin myös sähkön kysyntä on suurinta, jolloin tarvitaan tasaista tuotantoa tai tuontia.
”Talven kylminä hetkinä edelleen tarvittaisiin Olkiluoto 3 ja sen lisäksi tuontia muualta. Tuonnin määrä talvella on kuitenkin moninkertainen Olkiluodon vaikutukseen nähden”, Vehviläinen sanoo.
Viime vuoden tammikuussa Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi aamulla 14 230 megawattiin pakkaskauden ansiosta. Tuolloin Suomeen tuotiin 4 610 megawattia sähköä naapurimaista ja oma tuotanto oli 9 620 megawattia.
Jos korvataan Venäjän tuonti Olkiluoto 3:lla, oma tuotanto olisi 11 090 megawattia, mutta tuontia tarvittaisiin silti 3 140 megawattia.
Kaikista huonoin skenaario olisi se, että tuuli tyyntyy, tuonti hyytyy eikä Olkiluoto 3 ole käynnissä. Tällöin sähköä jouduttaisiin säännöstelemään.
Vaikka järjestelmä kestäisi kolmosreaktion mahdollisen lisäviivytyksen, se voi näkyä sähkön hinnoissa.
”Onhan tässä hyvin haastava tilanne tälläkin hetkellä ja talvella kun kulutus kasvaa, nähdään kovia hintapiikkejä”, LUT:n Honkapuro sanoo.
Honkapuro korostaakin kulutuksen joustamisen merkitystä poikkeustilanteessa. Yleensä kulutuspiikit osuvat vain vuorokauden muutamalle tunnille, jotka ovat kriittisimpiä järjestelmän kestävyyden kannalta. Samalla voi säästää sähkölaskussa.