Amnesty on menettänyt Suomessa noin 400 lahjoittajaa kiistanalaisen Ukraina-raportin julkaisemisen jälkeen – lahjoituksia lopetettu suurin joukoin ennenkin, mutta ei tässä mittakaavassa

Toiminnanjohtaja Frank Johanssonin mukaan keskeisin kysymys ei ole raha vaan se, miten ihmisten luottamus saadaan palautettua Amnestya kohtaan.

Amnesty International julkaisi Ukrainan sotaa käsittelevän raportin, jossa järjestö kritisoi Ukrainan asutuskeskuksiin sijoittamia sotilaskohteita.

11.8. 15:45

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osasto on menettänyt noin 400 lahjoittajaa sen jälkeen, kun Amnesty International julkaisi raporttinsa, jossa kritisoitiin Ukrainan asutuskeskuksiin sijoittamia sotilaskohteita.

Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo, että lahjoituksensa lopettaneiden lukumäärä on kasvanut tällä viikolla edelleen hieman.

”Lopulliset luvut nähdään mahdollisesti vasta syyskuun alussa, kun tiedot kaikista elokuun lahjoituksista on saatu.”

Johanssonin mukaan uusia lahjoittajia on tullut myös kiistanalaisen raportin julkaisun jälkeen.

”Myös meidän televarainhankinnassa luvut ovat suurin piirtein samanlaisia kuin ennen raportin julkaisua”, Johansson sanoo.

Amnestyn verkkosivujen mukaan sillä on Suomessa noin 40 000 lahjoittajaa. Lahjoituksensa lopettaneiden määrä on noin prosentti kaikista järjestön lahjoittajista.

Johanssonin mukaan lahjoittajista noin 30 000 on säännöllisiä kuukausitukijoita.

Lahjoituksia lopetettu ennenkin

Kerta ei suinkaan ole ensimmäinen, kun lahjoittajat ilmoittavat suurissa joukoin lopettavansa lahjoittamisen Amnestylle.

Johanssonin mukaan Ukraina-raportin aiheuttama kohu sekä sen myötä lahjoituksensa lopettaneiden määrä on kuitenkin mittakaavaltaan suurin, mitä hän on 32 vuoden Amnesty-urallaan kokenut.

”On tällaista aiemminkin tapahtunut, mutta aiemmin on puhuttu enemmänkin alle sadasta ihmisestä”, Johansson sanoo.

Lahjoittajien lähtemisiä ovat Johanssonin mukaan aiheuttaneet muun muassa järjestön kanta prostituutioon ja huumepolitiikkaan sekä se, kun Amnesty sanoi Israelin harjoittavan apartheidiä palestiinalaisia kohtaan.

Johansson sanoo, että lahjoittajien lähteminen näin suurissa määrin aiheuttaa myös itsetutkiskelua siitä, olisiko Suomessa voitu tehdä jotain toisin. Amnestyn Suomen osasto on kuitenkin tietynlaisessa välikädessä, hän sanoo.

”Viestit, jotka on koettu ongelmalliseksi, ovat pääasiassa kansainvälisen liikkeen (Amnesty International) raportista.”

Johanssonin mukaan raportissa ei ollut riittävää kontekstia eikä siinä tarpeeksi selkeästi sanottu, että Amnesty tuomitsee Venäjän sotatoimet.

”Se oli viestinnällisesti valtava virhe, joka on johtanut siihen, että luottamus Amnestyn tekemään työhön on hävinnyt.”

Lahjoituksina vuosittain yli 5 miljoonaa euroa

Amnesty ei ota vastaan valtionapua ja noin 80–90 prosenttia sen kokonaisbudjetista koostuu ihmisten antamista lahjoituksista, Johansson kertoo.

Kuukausilahjoittamisen lisäksi järjestölle voi lahjoittaa kerta- ja testamenttilahjoituksina. Testamenttilahjoitukset ovat Johanssonin mukaan hyvin pieni osuus koko budjetista.

”Ei niitä ihan joka päivä tule eikä niiden varaan voida budjetoida.”

Vuonna 2021 Suomen Amnesty sai tilinpäätöksen mukaan lahjoituksina yhteensä 5,4 miljoonaa euroa.

Tälle ja seuraavalle vuodelle Suomen osasto on toimintasuunnitelmassaan ilmoittanut ihmisoikeustavoitteikseen muun muassa sosiaaliturvan tason nostamisen sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen.

”Jos rahahanat ehtyvät, pitää katsoa, mitä työtä voimme jatkaa”, Johansson sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, että tässä tilanteessa raha ei Suomen Amnestylle ole tärkein asia.

”Keskeistä on se, miten saamme palautettua ihmisten luottamuksen Amnestya kohtaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut