Suomen länsiosissa heinäkuu oli lämpötilaltaan tavanomainen, mutta maan itä- ja pohjoisosissa keskiarvoa lämpimämpi, Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa kerrotaan.
Kuukauden keskilämpötila vaihteli etelä- ja kaakkoisosan noin 18 asteesta Käsivarren Lapin noin 13 asteeseen. Eniten keskilämpötila poikkesi vuosien 1991–2020 keskiarvosta Utsjoella, missä se oli noin kaksi astetta keskiarvoa enemmän.
Hellelukemia mitattiin jossain päin Suomea yhteensä 16 päivänä, mikä on heinäkuulle tyypillinen määrä. Eniten hellepäiviä oli Porvoon Harabackassa ja Heinolan Asemantauksella, molemmissa kymmenen kappaletta.
Ylin lämpötila, 32,3 astetta, mitattiin kuun ensimmäisenä päivänä Oulun Pellonpäässä. Havaintoasemien alin lämpötila sen sijaan oli 2,2 astetta, joka mitattiin heinäkuun yhdeksäs päivä Sallan Naruskassa.
Heinäkuun alin lämpötila oli korkein kuukauden alin lämpötila vuodesta 1959 eteenpäin saatavilla olevissa vuorokausitilastoissa.
Maan eteläosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla satoi tavanomaista vähemmän, kun taas Keski- ja Pohjois-Lapissa selvästi tavallista enemmän.
Eniten satoi Inarissa, jossa mitattiin aseman 46-vuotisen historian suurin kuukausisademäärä, yli 210 millimetriä. Myös Sodankylän Lokassa tehtiin kuukausisade-ennätys, joka oli lähes 150 millimetriä. Vähiten sadetta tuli Lumparlandin Långnäsissä, vajaa 15 millimetriä.
Suurin vuorokausisademäärä mitattiin 13. päivä Someron Salkolassa, jolloin vettä satoi lähes 60 millimetriä. Vuorokausisademäärä mitataan aamuyhdeksästä seuraavan päivän aamuyhdeksään.
Samana päivänä Suomessa kertyi myös suurin määrä salamaniskuja, yli 9 600 kappaletta. Yhteensä havaittiin lähes 50 000 maasalamaa, mikä on noin 10 000 vähemmän kuin heinäkuussa keskimäärin.
Kuukausi ei ollut yhtä aurinkoinen kuin tavallisesti. Etenkin Lapissa jäätiin selvästi alle keskiarvon, kun aurinko paistoi kuukauden aikana noin 25–35 tuntia vähemmän keskimääräiseen verrattuna.