Koronavirustaudin oireisto on muuttunut, paljastaa brittikysely – Tautia on entistä vaikeampaa epäillä oireiden perusteella

Tuoreen brittikyselyn mukaan nykyisin yleisiä koronaoireita ovat kurkkukipu ja päänsärky. Sen sijaan aiempaa harvempi menettää nykyään hajuaistin koronavirustaudissa.

Kurkkukivun ilmoitti koronaoireeksi 58 prosenttia brittikyselyn vastaajista ja päänsäryn 49 prosenttia. Näiden jälkeen yleisiä ihmisten ilmoittamia koronaoireita olivat tukkoinen tai valuva nenä ja yskä.

23.7. 10:00 | Päivitetty 23.7. 17:15

Koronaviruksen omikronvarianttien myötä koronavirustaudin oirekuva on muuttunut niin, että ihmisen voi olla entistä hankalampaa oireidensa perusteella epäillä juuri koronavirusta.

Koko koronaepidemian aikana ihmisten taudinkuvat ovat vaihdelleet runsaasti, huomauttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ylilääkäri Asko Järvinen. Koronaviruksen ainoa erityispiirre muihin hengitystieinfektioihin verrattuna on Järvisen mukaan ollut häiriöt hajuaistissa.

Nyt kuitenkin tuoreessa brittikyselyssä vain 10 prosenttia vastaajista kertoi koronaviruksen aiheuttaneen hajuaistin menettämistä. Saman toteaa Järvinen.

”Näyttää selvältä, että hajuaistihäiriöitä ja sitä myötä makuaistin menettämistä tulee nyt vähemmän kuin aiemmin”, Järvinen sanoo.

Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi tuoreesta kyselystä liittyen koronaviruksen tämänhetkiseen oirekuvaan. Brittiläisen terveystutkimuksiin keskittyvän Zoe-terveyspalvelun kyselyssä selvisi, että yleisimmät ihmisten kokemat koronaoireet ovat tällä hetkellä kurkkukipu ja päänsärky.

Ylipäänsä vaikuttaa kuitenkin siltä, että taudinkuva on nykyisillä koronavarianteilla selvästi lievempi, Järvinen sanoo.

Kurkkukivun ilmoitti oireeksi 58 prosenttia brittikyselyn vastaajista ja päänsäryn 49 prosenttia. Näiden jälkeen yleisiä ihmisten ilmoittamia koronaoireita olivat tukkoinen tai valuva nenä ja yskä.

Kyselyyn vastasi 17 500 ihmistä, jotka olivat saaneet positiivisen koronatestituloksen viime viikolla, BBC kertoo.

Lievempi taudinkuva näkyy esimerkiksi siinä, että Järvisen mukaan sairaalahoitoon koronavirustaudin vuoksi joutuvien joukossa on tällä hetkellä hyvin vähän viruskeuhkokuumeesta kärsiviä.

”Aiemmin sairaalahoitoon joutuvat koronapotilaat hakeutuivat sairaalaan siitä syystä, että heidän oli vaikeaa saada henkeä, ilma ei riittänyt. Tällä hetkellä tällaisten potilaiden määrä on hyvin pieni.”

Nekin, jotka joutuvat sairaalahoitoon koronaviruksen vuoksi, tarvitsevat Järvisen mukaan vähemmän lisähappea kuin aiemmin epidemian aikana.

Järvinen huomauttaa, että koronaepidemian alkuvaiheessa oli olemassa kattavampi tietokanta siitä, millaisia oireita koronavirus aiheutti.

”Nyt ei kenelläkään välttämättä ole selkeää, hyvää tilastoa siitä, mitä koronaviruksen oireet ovat. Oireiston määrittelyä hankaloittaa myös se, että rokotukset ja aiemmin sairastettu tauti muuttavat taudinkuvaa.”

Sekä rokotteet että sairastettu koronavirustauti antavat ainakin tietylle ajalle immuunivastetta, jolloin taudinkuva muuttuu, Järvinen selventää.

Jos ihminen sairastuu siis uudemman kerran koronavirukseen, hänen ei kannata odotella tismalleen samanlaisia oireita kuin edellisellä kerralla.

Kolmantena oireistoa muuttavat virusvariantit. Kun variantti muuttuu, oireisto voi muuttua samalla.

Omikronvariantit, myös Husin alueen tämänhetkinen valtavariantti BA.5, näyttäisivät aiheuttaneen keskimäärin lievempää tautia kuin aiemmin kiertäneet muunnokset.

”Koronavirus on muuttumassa koko ajan enemmän yhdeksi tavanomaiseksi hengitystieinfektioita aiheuttavaksi virukseksi”, Järvinen sanoo.

Tämä tarkoittaa sitä, että perusterveelle ihmiselle koronavirus ei näyttäisi aiheuttavan vaikeita oireita. Kuitenkin joillakin, esimerkiksi iäkkäillä ja haurailla, tauti voi olla vakava ja heikentää merkittävästi yleistilaa.

Järvisen mukaan koronavirus kuitenkin eroaa muista hengitystieinfektioista suuresti siinä, että virus muuntuu paljon ja pystyy tartuttamaan uudelleen ison osan väestöstä.

”Esimerkiksi Tanskassa tällä hetkellä joka viides koronatartunta on sellainen, että ihmisellä on ollut aiemminkin koronainfektio”, Järvinen kertoo.

Kurkkukipu ja päänsärky voivat liittyä moneen eri vaivaan, eikä ole erityistä keinoa tietää, että kyse on juuri koronaviruksesta.

”Näinhän se on ollut koko epidemian ajan. Nyt kun muitakin viruksia kiertää enemmän, on kuitenkin entistä hankalampaa oireiden perusteella arvioida, onko kyseessä koronavirus”, Järvinen sanoo.

Koronaviruksen tunnistaa vain koronatesti. Kotitestien kohdalla Järvinen muistuttaa, että usein ensimmäinen kotitesti saattaa näyttää negatiivista ja vasta seuraava positiivista.

Ihmisen pitäisi kuitenkin erityisesti havahtua, jos yleistila heikkenee ja hengitys muuttuu raskaaksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut