Norjalaistutkija huolestui omakotitalon pihalle Kotkaan rantautuneesta mursusta

Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtajan Nina Trontin mukaan mursu lepäilee maalla ja keräilee voimia uimismatkoihin.

Todennäköisesti Huippuvuorilta matkansa aloittanut mursu löytyi omakotitalon pihalta kuusiaidan alta Kotkassa tiistaina.

19.7. 15:52

Ainakaan toistaiseksi Kotkaan rantautunutta mursua ei olla siirtämässä Korkeasaaren villieläinsairaalaan, sillä eläinlääkärit ovat arvioineet sen kunnon hyväksi.

”Meidän eläinlääkärimme konsultoi viranomaiseläinlääkäriä siellä alueella. Siinä käytiin keskustelua, että nyt on hyvä antaa eläimen levätä rauhassa”, sanoo Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti.

Mursu havaittiin tiistaiaamuna Kotkassa kuivalla maalla noin 150 metrin päässä joen uomasta. Merelle matkaa on yli kilometrin verran. Mutta miksi mursu etenee niin pitkälle maalle ja miten se siellä pärjää?

Trontti ei ole erikoistunut mursuihin, joten tarkkoja tietoja hänellä ei ole.

”Mutta esimerkiksi keväisin meille tulee kuutteja, jotka ovat saattaneet löytyä hyvinkin pitkältä rannasta katsottuna.”

Kuutteja ja mursuja ei voi rinnastaa keskenään, mutta Trontti löytää niistä samoja piirteitä.

”Kumpikin on vedessä elävä nisäkäs: liikkuminen maalla on hankalaa, mutta eläimet halutessaan kykenevät siihen.”

Trontin mukaan mursu ei sinänsä tarvitse vettä jatkuvasti – poikasetkin mursu synnyttää kuivalle maalle.

”Ihan hyvin se pystyy rannalla pitkiäkin aikoja lekottelemaan muuallakin kuin täällä Suomessa tällä hetkellä. Itse en ole niin paljon perehtynyt mursuihin, mutta ajattelen, että ne pärjäävät maalla pidempäänkin kuin yhden päivän.”

Yleensä nälkä ja jano ajavat mursut takaisin veteen, arvelee Trontti.

”Toki jos on kovin kuumaa ja lämmintä, vesi myös viilentää.”

Trontin mukaan mursun olisi nyt hyvä antaa levätä rauhassa. Mursun kuljettamista Korkeasaareen pitää harkita vasta, jos mursun tila muuttuu jollain tavalla. Siinäkin tapauksessa mursu saattaisi käydä villieläinsairaalassa vain pikavisiitillä, eikä päätyä eläintarhaan ollenkaan.

”Jos eläin siirtyy luonnosta eläintarhaan, sen pitää olla hyvin perusteltua. Sen pitää olla eläimen ja lajin suojelun eduksi.”

Jos eläinlääkäri toteaa eläimen hyväkuntoiseksi, sitä autetaan tarvittaessa ja palautetaan luontoon sen jälkeen.

”Tämä on se perusperiaate, mikä meillä villieläinsairaalassakin on.”

Villieläinsairaalassa saatetaan esimerkiksi hoitaa tervapääskyjä ruokkimalla niitä, mutta kun ne ovat jälleen voimissaan, linnut päästetään takaisin luontoon.

Mursut voivat liikkua maalla satoja metrejä, jopa kilometrejä, sanoo väitöskirjatutkija Rune Aae Kaakkois-Norjan yliopistosta.

”Ne ikään kuin kävelevät raajojensa avulla. Se on kömpelöä kävelyä, mutta eräänlaista kävelyä kuitenkin.”

Siksi Stenaksi nimetyn mursun tekemän matkan pituus ei yllätä häntä. Yllättävää on se, että mursu näyttää suunnanneen pois päin veden ääreltä.

”Se on erikoista.”

Yleensä mursut pyrkivät liikkumaan rannikon suuntaisesti, sanoo Aae. Hän arvelee, että Stena yrittää löytää lepopaikkaa itselleen.

Tavallisesti mursut viihtyvät vedessä, mutta ne voivat viettää pitkiä aikoja maallakin.

”Ne voivat olla 10, 15 tai 20 tuntiakin maalla. Sitten ne menevät takaisin veteen.”

Aae ei ole erityisen huolissaan kesäisistä lämpötiloista. Suomeen on luvattu loppuviikolle jopa 25 astetta lämpöä. Vuonna 2021 Aae seurasi Wally-mursua, joka seikkaili Ranskassa ja Espanjassa saakka.

”Siellä lämpötilat olivat vielä korkeampia. Silloin mursu pysytteli vedessä suurimman osan ajasta ja rantautui useimmiten vain öisin, kun oli viileämpää.”

Mursun tyypillisillä elinalueilla lämpötilat vaihtelevat usein nollan ja viiden asteen välillä. Mursun luontainen elinalue on Pohjoinen jäämeri.

Tiistaina juuri ennen haastattelua Aae sai kuvia Kotkaan rantautuneesta Stena-mursusta. Tiistaisissa kuvissa Stena näkyi kokonaisuudessaan paremmin kuin Haminassa otetuissa kuvissa.

”Se näytti paljon laihemmalta kuin aiemmin kuvittelin.”

Aae sanoo olevansa huolissaan eläimestä. Hänen mukaansa mursua pitäisi tarkkailla seuraavan parin viikon aikana. Jos Stena ei löydä tarpeeksi syötävää ja laihtuu seuraavina viikkoina, sen siirtämistä jonnekin muualle tulisi harkita.

”Parasta Stenalle olisi päästä Tanskan länsirannikolle, avoimelle merelle, missä on paljon syötävää.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut