Tuulivoima­firma houkutteli allekirjoittamaan vuokra­sopimuksia kyseenalaisin keinoin – ”Sopimus­asioissa ei pitäisi edetä näin”

Suomeen rakennetaan nyt valtavasti tuulivoimaa, mutta puistomaiden vuokrasopimusten neuvotteluissa vallitsee villi länsi. Oulun Haukiputaalla tuulivoimayhtiö yritti saada allekirjoituksia kyseenalaiseen vuokrasopimukseen, mutta sitten maanomistajat muuttivat pelin hengen.

Juha Inkilä ihmettelee tuulivoimayhtiön tapaa hankkia tuulipuiston maanvuokrasopimuksia. Hyttyset kiusasivat Inkilää suunnitellun Kuohusuon tuulipuiston alueella sijaitsevalla Hevonvitunsuolla Haukiputaalla.

11.7. 10:30

Se oli Juha Inkilän mielestä merkillinen tilaisuus.

Tuulivoimayhtiö Myrsky Energia oli kutsunut torstaina 19. toukokuuta Kiimingin Toivola-talolle koolle kymmeniä alueen maanomistajia. Heille kerrottiin Myrskyn aikeista rakentaa läheiselle alueelle Kuohusuo-niminen uusi tuulipuisto.

Puiston yhdeksän tuulivoimalaa rakennettaisiin paikalle kutsuttujen omistamille maille Haukiputaan ja Kiimingin alueelle. Myrsky tarvitsisi jokaiselta maanomistajalta sitovan vuokrasopimuksen, ennen kuin se voi edetä alueen kaavoituksen ja lupien suhteen.

”Tuulivoimahan on sinänsä aivan todella hieno asia, ja maanomistajillekin se tuo yleensä metsätuloja paremman tuoton. Mutta sopimusasioissa ei pitäisi edetä näin”, Inkilä sanoo.

Tuulivoiman rakentaminen on Suomessa tällä hetkellä hyvin kannattavaa. Siksi kilpailu tuulipuistoiksi sopivista maa-alueista on kovaa. Tuulivoimaloita nousee pelkästään tänä ja ensi vuonna yhteensä ainakin 3 000 megawatin edestä, eikä tahti ole hidastumassa sen jälkeenkään.

Lukua voi verrata Olkiluodon ydinvoimalan uuden kolmosreaktorin nimellistehoon, joka on 1 600 megawattia. Siksi yritykset pyrkivät saamaan allekirjoitukset ainakin ensimmäisiin vuokrasopimuksiin nopeasti. Näin ne saavat alueen lukittua itselleen.

Inkilän mielestä Myrsky Energian järjestämää tilaisuutta ei varsinaisesti voi kutsua painostukseksi, mutta siinä oli kyseenalaisia piirteitä. Paikalla olleet kolme yrityksen edustajaa antoivat ensinnäkin ymmärtää, että sopimusten kanssa oli jo kiire. Toiseksi he sanoivat, että osa maanomistajista oli jo allekirjoittanut sopimuksen.

”Myöhemmin on selvinnyt, että maanomistajille on ilmeisesti tarjottu erilaisia sopimuksia. Firmalla oli tilaisuudessa myös paikallinen edusmies ja saatiin näyttämään siltä, että hankkeella on myös paikallisten tuki”, Inkilä sanoo.

Juha Inkilä ajatteli, että Myrsky-yhtiön toimintatapa muistutti 1940- ja 1950-lukujen menoa. Silloin voimayhtiöt hankkivat pohjoisen jokivarsien asukkailta koskiosuuksia halpaan hintaan. Koskien ja vesivoiman todellista rahallista arvoa ei välttämättä ymmärretty.

Inkilää myös häiritsi, että yrityksen edustajat antoivat ymmärtää, ettei sopimuspaperia pitäisi näyttää ulkopuolisille asiantuntijoille.

”Vaikka on ihan selvää, että niin saa ja kannattaakin tehdä. Ei sitä suoraan sanottu, mutta vakuutettiin kovasti, että sopimus on hyvä.”

Inkilä, joka on metsäammattilainen ja aktiviinen metsänomistaja, luki tarjotun 12-sivuisen sopimuksen tilaisuuden jälkeen huolella. Siitä löytyi yksi maanomistajien kannalta räikeän epäedullinen kohta.

Vuokra-aika kestäisi vuoteen 2070 asti. Vuotuista vuokrasummaa korotettaisiin elinkustannusindeksin mukaan. Mutta: ”Elinkustannusindeksillä korotettu kokonaisvuokra ei voi kuitenkaan missään tilanteessa nousta yli 5 % alkuperäisestä allekirjoitushetken vuokrasta”.

Ehto tarkoittaisi sitä, että koko lähes 50 vuoden vuokra-aikana nimellisvuokra voisi nousta vain viisi prosenttia, kun inflaatio jo tänä vuonna laukkaa yli seitsemän prosentin vauhtia.

Juha Inkilä omistaa kaavaillun tuulipuiston alueen reunalla metsämaata muutaman hehtaarin verran.

Esimerkiksi 50 viime vuoden aikana yleinen hintataso on noussut 750 prosenttia eli hinnat ovat yli kahdeksankertaistuneet, ja rahan arvo on heikentynyt vastaavasti. Sopimusehtojen mukaan vuokrasumman arvo siis todennäköisesti romahtaisi olemattomaksi vuokrakauden aikana.

Myrsky Energian Kuohusuon maanomistajayhteyksistä vastaava Antti Korkiakoski kertoo, että Kuohusuon maanomistajille tarjottu sopimus on vastaavanlainen kuin se, joka on käytössä lähellä olevalla Talvisuon alueella. Vain vuokrahinnoittelu on erilainen.

”Sopimukset ovat maanomistajan kannalta aina tosi hyviä, ei niissä ole mitään riskiä. Tämäkin on ihan vastaavanlainen sopimus, joka on jo koeponnistettu Talvisuo-nimisessä hankkeessa, joka on menossa kaavoitukseen”, Korkiakoski sanoo.

Oliko myös indeksiehto Talvisuon sopimuksessa sama?

”Siihen kysymykseen en vastaa. En lähde yksittäisiä ehtoja tässä käymään läpi.”

Onko se ehto sinun mielestäsi kohtuullinen?

”Ei se ollut ehkä ihan loppuun asti ajateltu. Se on jo muutettu erilaiseksi. Se muoto miten oli ilmaistu. Kaikille maanomistajille tehdään lopulta samanlainen sopimus, niillekin jotka ovat jo aiemmin allekirjoittaneet”, Korkiakoski sanoo.

Hän kertoo, että yritys ottaa aina ensimmäisenä joihinkin maanomistajiin suoraan yhteyttä joko puhelimitse tai menee paikan päälle.

”Osa haluaa panna nimensä paperiin jo siinä vaiheessa, eikä siinä ole mitään väärää.”

Myrskyssä operatiivisista asioista vastaava Heidi Laurila ei myöskään suostu sanomaan, onko joku maanomistaja allekirjoittanut sopimuksen tällaisella indeksiehdolla. Laurilan mukaan Kuohusuon hanke on vasta hyvin ”alkuvaiheessa” ja siksi sopimukset ”elävät koko ajan”. Hän kertoo, että Myrskyn sopimustiimi luonnostelee hankekohtaiset sopimukset ja niiden muutokset.

”Siinä on hyvin harmillinen tilanne, että siellä on viiden prosentin indeksikorotusehto koska ei ole ollut tarkoitus, että se rajautuisi viiteen prosenttiin sopimusaikana. Mutta jonkinlainen vuosikohtainen korotuskatto meidän on pakko laittaa, koska hankkeet ovat hyvin pitkäaikaisia”, Laurila sanoo.

Korkiakoski myöntää, että Kuohusuon alueen maanomistajille järjestetyssä tilaisuudessa on voinut tulla käsitys, että sopimuksilla on kiire.

”Tilaisuudessa käytiin läpi sitä, että jos tämä etenee sujuvasti niin ollaan etulyöntiasemassa muihin hankkeisiin nähden.”

Millä tavoin?

”Koska samalle alueelle tulee paljon puistoja, niin verkkokapasiteetti ei heti riitä kaikille”, Korkiakoski sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan Inkilän tarina ei ole ainut laatuaan.

”Tuulivoiman maanvuokramarkkinoilla vallitsee aivan villi länsi. Yritysten toimintatavat ovat erittäin vaihtelevia”, johtava juristi Leena Kristeri Maataloustuottajien keskusliitosta MTK:sta sanoo.

MTK ja siihen kuuluvat metsänhoitoyhdistykset ovat olleet usein tukena maanomistajien vuokrasopimusasioissa.

”Lähes aina sopimuksissa on jotain korjattavaa, koska ne eivät ole olleet maanomistajien edun mukaisia.”

Yksi sopimuskuvioissa kenttätasolla paljon mukana ollut asiantuntija on MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen. Hänen mukaansa ensimmäisiin tarjouksiin ei pidä tarttua, vaan siitä alkavat vasta neuvottelut.

”Nyrkkisääntö on, että jos yrityksellä on kiire, niin maanomistajalta pitää loppua kiire ihan kokonaan. Ensimmäiseen tarjottuun sopimukseen ei ikinä pidä laittaa nimeä”, Nissinen sanoo.

Miten sitten pitäisi toimia?

Nissisen mukaan kannattaa olla yhteydessä muihin alueen maanomistajiin ja esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseen, jonka kautta yhteys muihin saattaa löytyä. Myös fiksu tuulivoimayritys auttaa muiden maanomistajien löytämisessä.

”Hyväksi havaittu tapa on kutsua koolle kaikki alueen maanomistajat, jotka valitsevat keskuudestaan muutaman ihmisen neuvottelukunnan käymään sopimuskeskustelut kaikkien puolesta. Kannattaa käyttää myös ulkopuolista asiantuntemusta, jotta kaikki tarvittava osataan ottaa huomioon”, Nissinen sanoo.

Tuulipuistojen maanvuokrasopimukset ovat yleensä hyvin pitkiä, jopa yli 40 vuotta. Siksi sopimuksissa pitää huomioida monia asioita, joita kokematon ei tule ajatelleeksi. Nissisen mukaan yli 40–45 vuoden sopimuksia ei voi suositella, vaan sopimukseen voidaan kirjata, että sen jälkeen ehdot neuvotellaan uudelleen.

Tärkeää on myös kirjata, missä vaiheessa rakennusprojektia vuokra alkaa juosta ja mitä korvausta sitä ennen maksetaan.

Voimala-projektin kehittäminen kaavoitusprosesseineen kestää vuosia, ja maanomistajan pitäisi saada jonkinlaista korvausta jo ennen kuin voimalat joskus alkavat tuottaa sähköä.

Nissisen mukaan hyvissä sopimuksissa vuokranmaksu menee niin, että lopullista, sähköntuotannosta saatavaa vuokra aletaan maksaa kunkin voimalan sähköntuotannon alusta. Sitä ennen hyvässä sopimuksessa maksetaan vuosittaista valmisteluajan vuokraa sopimuksen allekirjoittamisesta lähtien.

"Ja vielä olennainen asia: Kaikesta tuulipuiston maasta pitää saada vuokraa tai vähintään kertakorvaus, siis myös sähkölinjoista ja teistä. Parhaissa sopimuksissa maksetaan vuosittaista vuokraa myös puistosta ulosjohtaville siirtolinjoille”, Nissinen sanoo.

Tähän asti sähkön siirtolinjan alle jäävien maiden omistajat ovat usein olleet ikävässä asemassa. Kun tuulipuisto on päätetty rakentaa, puiston rakennuttaja on voinut hakea voimalinjan vaatimille maille pakkolunastusta. Käytännössä ne menevät aina läpi, ja lunastuskorvaukset ovat vaatimattomia verrattuna varsinaisen puiston alueen vuokratuloihin.

Myrskyn Heidi Laurilan mukaan myös voimajohtojen alle jäävien maiden omistajille tarjotaan korvausta.

Kun tuulipuisto on päätetty rakentaa, se pitää liittää valtakunnan sähköverkkoon. Voimalinjan vaatima maa-alue voidaan tarvittaessa pakkolunastaa, joten myös tuulipuistojen ulkopuolella olevien maanomistajien kannattaa seurata kaavoitushankkeiden etenemistä.

Tärkeää on myös huomioida, miten maanomistaja saa käyttää aluetta vuokra-aikana.

”Kannattaa kirjata minkälainen toiminta alueella on sallittua, jotta vuokralainen ei voi estää vaikkapa maa-ainesten ottoa vedoten haittaan. Kannattaa myös huolella pohtia, mitä se tarkoittaa, ettei aluetta voi enää kaavoittaa asumis- tai loma-asutuskäyttöön”, Nissinen sanoo.

Sopimukseen pitää myös kirjata, miten vuokralainen on varautunut voimaloiden purkamiseen käyttöajan loputtua.

”Yhden voimalan purkukustannus on jopa150 000 euroa. Tuulivoiman tuottajan pitäisi maksaa sitä varten vakuus voimalan käyttöajan kuluessa.”

Vuokrahinnoista kukaan ei suostu sanomaan mitään arviota, sillä kilpailulainsäädäntö kieltää ehdottomasti kaikenlaisen hintasignaloinnin tai -ohjauksen. Helsingin Sanomien tietojen mukaan vuokrataso on moninkertaistunut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Vuokranmaksumalleja on monenlaisia ja ne voivat perustua joko rakennettuun tehoon taikka esimerkiksi osin sähköntuotantoon.

Käypä vuosivuokra lasketaan joka tapauksessa jo kymmenissä tuhansissa euroissa rakennettua tuulivoimalaa kohti.

Esimerkiksi Myrsky Energian ensimmäisessä sopimustarjouksessa vuokrahinta oli 5 500 euroa rakennettua megawattia kohti. Yksi voimalatorni on nykyään yleensä teholtaan 5–6 megawattia, joten vuokra olisi noin 27  000–30 000 euroa jokaista voimalaa kohti.

Haukiputaalla Oulussa sijaitseva Hevonvitunsuo kuuluu suunnitellun Kuohusuon tuulipuiston alueeseen. Juha Inkilä ei omista tätä kohtaa puiston alueesta.

Vuokrasumma jaetaan yleensä maanomistajille pinta-alan suhteessa kuitenkin niin, että ne joiden maalle varsinaiset voimalatornit tulevat, saavat vähän suuremman osan.

”Sitä osaa metsästä, joka ei jää voimalan perustusten tai teiden alle, saa käyttää ihan normaalisti metsätalouteen ja muutenkin”, Inkilä sanoo.

Hän laskee, että maiden vuokraaminen tuulipuistolle tuo noin kaksinkertaisen tulon verrattuna metsätalouskäyttöön.

Leena Kristerin mukaan yritysten suunnitelmat tosin harvoin toteutuvat suunnitellussa laajuudessa ja suurin osa solmituista vuokrasopimuksista jää kokonaan toteutumatta, koska hanke kaatuu syystä tai toisesta. Lopullinen vuokrasumma voi siis jäädä selvästi pienemmäksi kuin miltä sopimuksen tekohetkellä näyttää.

Haukiputaan Hevonvitunsuolla kasvaa kitukasvuinen mänty. Maanomistajalle tuottamattoman suon kaavoittaminen tuulipuistoksi tarkoittaa hyvää vuosituottoa. Juha Inkilä omistaa metsämaata suunnitellun tuulipuiston reunalta.

Myrsky Energia ei saanut toukokuun tilaisuudessa toivomaansa, vaan Kuohusuon tuulipuiston alueen maanomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa uudelleen keskenään ja heidän edustajansa on käynyt sen jälkeen sopimuskeskusteluja Myrskyn kanssa.

Inkilän mukaan tätä oli esitetty jo yrityksen järjestämässä tilaisuudessa toukokuussa, mutta Myrsky Energian edustajat eivät pitäneet ajatusta hyvänä.

Yksi uusi sopimustarjous on Inkilän mukaan jo saatu. Sopimuspaperit pyöräytetään mahdollisesti myös MTK:n asiantuntijoiden nähtävänä.

MTK:n Nissisen mukaan maanomistajien kannattaa aina myös vaatia, että samat sopimusehdot koskevat niitäkin, jotka olivat laittaneet nimensä alle jo varhaisemmassa vaiheessa.

Vasta sitten pannaan kaikkien nimet paperiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut