Suomi ja Ruotsi ovat Naton tarkkailijajäseniä – liittymispöytäkirjat on allekirjoitettu

Haavisto toivoo nopeaa ratifiointikierrosta, mutta ratifioinnin tarkkaa kestoa on vaikea arvioida.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde allekirjoittivat Natoon liittymispöytäkirjat Brysselissä, Naton päämajassa. Naton pääsihteeri (keskellä) korosti Suomen ja Ruotsin vahvistavan puolustusliittoa.

5.7. 12:49

Bryssel

Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet Nato-polullaan jälleen askeleen eteenpäin, kun maiden liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin aamupäivällä sotilasliitto Naton päämajassa Brysselissä.

Tämä teki Suomesta ja Ruotsista sotilasliiton tarkkailijajäseniä. Tarkkailijajäseninä maat pääsevät osallistumaan Naton kokouksiin.

Allekirjoitusten valmistumisesta kertoi Suomen Nato-edustusto Twitterissä.

Tilaisuudessa 30:tä Nato-maata edustivat niiden Nato-suurlähettiläät. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja hänen ruotsalaiskollegansa Ann Linde olivat läsnä tilaisuudessa.

Tilaisuuden julkisissa alkusanoissa Haavisto, Linde ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg korostivat sitä, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon tekee liittokunnasta vahvemman.

Stoltenbergin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-askel osoittaa, että sotilasliiton ovi pysyy auki eurooppalaisille demokratioille.

”Kun pöydän ympärillä on 32 valtiota, olemme entistä vahvempia ja kansamme ovat paremmin turvassa”, Stoltenberg sanoi.

Jäsenyys ratifioitava 30 Nato-maassa

Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliiton varsinaisia jäseniä, pitää jäsenyys vielä ratifioida kaikissa Nato-maissa kansallisella tasolla. Ratifiointikierrokseen on arvioitu kuluvan joitakin kuukausia tai jopa vuosi.

Allekirjoitustilaisuuden alkusanoissaan Haavisto toivoi ratifiointiprosessista nopeaa.

Haavisto huomautti Suomen tehneen yhteistyötä Naton kanssa jo pitkään.

”Olemme työskennelleet yhdessä turvallisen Euroopan eteen”, Haavisto sanoi.

Nopeita ja hitaita maita

Ensimmäiset ratifioinnit voivat toteutua nopeastikin. Esimerkiksi Kanada ja Saksa ovat ilmoittaneet käyttävänsä ratifioinnissa nopeutettua menettelyä. Kierroksen lopullista kestoa on kuitenkin vaikea arvioida, koska nähtäväksi jää, toteuttaako Turkki uhittelujaan.

Turkki on uhannut, ettei se ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä parlamentissaan, elleivät maat luovuta ihmisiä, joita Turkki syyttää terroristeiksi.

Turkki ehti jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia jo viikkokaupalla, kunnes se muutti mieltään viime viikolla Madridin huippukokouksen yhteydessä. Tuolloin Nato-maat päättivät kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi ja sopivat liittymispöytäkirjojen allekirjoittamisesta.

Ilmassa eri tulkintoja

Turkin esiin nostamat huolet liittyivät muun muassa terrorismin torjuntaan ja asevientiin. Turkkia vaivanneista asioista sovittiin kolmen maan välisessä yhteisymmärrysasiakirjassa viikko siiten.

Asiakirjan muotoilut jättivät kuitenkin tulkinnanvaraa. Tähän mennessä on käynyt jo ilmi, että Turkki tulkitsee kirjauksia eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi.

Ulkoministeri Haavisto kommentoi perjantaina Suomen toimivan sen mukaan, mitä allekirjoitettuun asiakirjaan kirjattiin Suomen, Ruotsin ja Turkin kesken. Hän sanoi, että mistään luovutettavien henkilöiden nimistä tai nimilistoista ei Turkin kanssa puhuttu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut