Finavian johtaja kritisoi maakunta­lentoja, joita on tuettu verovaroin jo 40 miljoonalla eurolla: ”Välillä reiteillä on lentänyt jopa tyhjiä koneita”

Jo murto-osalla lentoliikenteen tuista voitaisiin saada aikaan ympäristöystävällisempiä mutta silti kilpailukykyisiä ratkaisuja, sanoo Finavia-johtaja Jani Jolkkonen.

Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.

1.7. 18:17

Valtion varoilla tuettavat lennot maakuntiin ovat kalliita, tehottomia ja aiheuttavat turhia päästöjä, sanoo lentokentistä vastaavan Finavian lentoasema­verkoston johtaja Jani Jolkkonen.

Hän kritisoi viidelle eri paikkakunnalle suuntautuvia koronapandemian aikana käynnistettyjä ostolentoja, joita on tähän mennessä tuettu julkisilla varoilla jo noin 40 miljoonalla eurolla.

Kun valtion tuki muissa liikennemuodoissa on tyypillisesti kymmeniä euroja matkustajaa kohti, oli yhdensuuntaisen lentolipun tuki Jolkkosen mukaan vuonna 2021 keskimäärin lähes tuhat euroa.

Valtio ylläpitää ostopalveluna reittejä Helsingistä viidelle suomalaiselle lentoasemalle, joiden kaupalliset lennot Finnair lopetti viime vuoden maaliskuussa. Ostolentoja on nyt lennetty reilun vuoden ajan Joensuun, Jyväskylän, Kokkola–Pietarsaaren, Kemi–Tornion sekä Kajaanin lentoasemille.

Jolkkosen mukaan ostoliikenne on hyvä keino silloin, kun se täydentää markkinaehtoista liikennettä, mutta sen tulisi hänen mukaansa aina perustua todelliseen kysyntään.

Nyt matkustajamäärät ovat kuitenkin hyvin vähäisiä, mikä johtaa suuriin kustannuksiin ja kasvaviin päästöihin.

”Tällä hetkellä koneiden täyttöaste näillä ostolennoilla on keskimäärin 25 prosenttia, eli joka neljännellä penkillä on matkustaja. Välillä reiteillä on lentänyt jopa tyhjiä koneita”, Jolkkonen sanoo.

Jo ennen koronapandemiaa Suomessa on ollut ostoliikennettä Savonlinnaan ja Poriin suuntautuvilla reiteillä, jotka maksavat yhteensä noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Porin lentoja tukee kaupunki, Savonlinnan lentoja kaupungin lisäksi valtio.

Jolkkosen mukaan valtion tukisummat ovat kasvaneet ”hyvin suureen” mittakaavaan ja ne vaikeuttavat myös markkina­ehtoisuuteen palaamista, kun asiakkaat tottuvat alhaisiin hintoihin. Lisäksi hän epäilee, onko valtiolla mahdollisuuksia pysyvästi rahoittaa ostolentoja, joiden kilpailutus on jälleen käynnissä.

Ostoliikenteessä matkustaja maksaa lentomatkan kokonais­kustannuksista keskimäärin alle 10 prosenttia. Noin 60 prosenttia kustannuksista katetaan verovaroista maksamalla tukea lentoyhtiölle. Loput lentomatkan kustannuksista, keskimäärin noin 30 prosenttia matkustajaa kohti, jäävät Finavian tappioksi.

Ostolentoja perustellaan sillä, että niillä turvataan maakuntien saavutettavuutta sekä elvytetään koronapandemian runtelemaa lentoliikennettä.

”Lentoliikennettä tukemalla turvataan välttämättömät yhteydet Helsingin ja maakuntakenttien välillä. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä alueiden kanssa, jotta aikataulut palvelisivat mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan”, kilpailutusta tekevän Traficomin johtaja Pipsa Eklund kertoo tiedotteessa.

Nyt käynnissä oleva lentoliikenne kyseisille kentille päättyy valtion hankkimana elokuun puolivälissä. Tuettuihin lentoyhteyksiin tulee vähintään kahden kuukauden katkos hankintaprosessin kestosta johtuen, mikäli markkinaehtoista palvelua yhteysväleille ei tässä välissä synny.

Finavian Jolkkosen mukaan päättäjien tulisi nyt pohtia pidemmän aikavälin ratkaisuja, joissa liikennejärjestelmiä voitaisiin kehittää kokonaisvaltaisesti eri kulkumuotoja yhdistämällä.

Hänen mukaansa tämä ajattelutapa tukisi myös Suomen kunnianhimoisia päästö­vähennystavoitteita. Jo murto-osalla lentoliikenteen tuista voitaisiin Jolkkosen mukaan saada aikaan ympäristö­ystävällisempiä mutta silti kilpailukykyisiä ratkaisuja.

”Esimerkiksi pienemmältä paikkakunnalta, josta nyt lennetään suoraan Helsinkiin, voisikin olla vaikkapa juna- tai bussiyhteys vähän isommalle paikkakunnalle, josta lento lähtee. Tällöin vuoroja olisi tiheämmin ja koneiden täyttöastekin suurempi”, hän sanoo.

”Finavialle saavutettavuus on todella tärkeä asia ja haluamme varmistaa, että Suomessa on hyvät yhteydet. Mutta lentoliikenne ei ole ainoa tapa varmistaa saavutettavuutta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut