Tarkastajat kiertävät kesällä katsastamassa komposteja – syynissä muun muassa tiiviys ja ilmareikien koko

Uudistuneen jätelain myötä jätehuoltoviranomaisten on jatkossa pidettävä kompostointirekisteriä.

Marja-Liisa Nikander laittaa kuiviketta kompostiin Karkkilassa 7. kesäkuuta. Jätelain uudistuksen myötä kuntien jätehuoltoviranomaisten on jatkossa pidettävä kompostirekisteriä ja valvottava komposteja.

12.6. 14:00

Tänä kesänä useassa pihapiirissä saattaa piipahtaa tarkastajia tutkimassa, onko kompostori määräyksien mukainen ja toimintakunnossa. Kompostitarkastajan visiittiä ei kuitenkaan tarvitse odottaa rystyset valkoisena ja kylmä hiki otsalla, sillä tarkastuksia harvemmin tehdään täysin yllättäen. Kompostille asetettu vaatimuslistakaan ei loppujen lopuksi ole mahdottoman pitkä.

”Kompostorin tulee olla tiivis, siinä tulee olla pohja, seinät ja kansi. Siinä pitää olla ilmareikiä, mutta niiden pitää olla niin pieniä, että sinne ei pääse haittaeläimiä tai jyrsijöitä, listaa jätehuoltoasiamies Saana Minkkinen Saarijärven kaupungilta. Kaupunki on osa Sydän-Suomen jätelautakuntaa”, johon kuulu 12 keskisuomalaista kuntaa.

”Meidän alueella yleisin hylkäyksen syy on se, että kyseessä ei ole asianmukainen kompostori, vaan enemmänkin puutarhajätteelle tarkoitettu kehikko.”

Muita toistuvia virheitä Minkkisen mukaan ovat biojätteen laittaminen kompostoriin biojätepusseissa tai kuivikkeen unohtaminen, jolloin jäte alkaa mädäntyä ja haista.

”Kompostointiprosessi tarvitsee kuiva-ainetta, kun biojäte on kuitenkin märkää.”

Hylkäyksestä ei seuraa kovia sanktioita, vaan ainoastaan ohjeistusta siitä, miten tulee toimia tilanteen korjaamiseksi.

Minkkisen mukaan tämä onkin yleensä riittänyt, ja kompostori on uusintatarkastuksessa ollut kunnossa. Mikäli mahdollista ongelmaa ei kuitenkaan saada ohjeistamalla ratkaistua, voidaan asia siirtää ympäristöviranomaisen käsiteltäväksi.

Projektityöntekijä Anna Grotell ja jäteasiainpäällikkö Christine Perjala tekivät kompostitarkastuksia Karkkilassa 7. kesäkuuta.

Mistä kyse?

Jätehuoltolaki velvoittaa ilmoittamaan kompostista

  • Uudistunut jätelaki velvoittaa tekemään ilmoituksen kiinteistöllä tapahtuvasta biojätteen omatoimisesta käsittelystä eli kompostoinnista kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Viranomaisten vastuulla on pitää kompostoreista rekisteriä.

  • Kompostoinnin aloittamisesta, muuttamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava kahden kuukauden sisällä.

  • Velvoite astuu voimaan suuressa osassa maata 1.1.2023, Uudellamaalla jo 1.9.2022.

  • Kompostointi-ilmoitus tulee uusia viiden vuoden välein. Myös vapaa-ajan asunnolla tapahtuvasta kompostoinnista on ilmoitettava.

  • Puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

  • Kunkin alueen jätehuoltoviranomainen tekee päätöksen siitä, miten kompostoinnin toteutumista valvotaan.

Kompostit jatkossa rekisteriin

Kompostitarkastusten taustalla on viime heinäkuussa uudistunut jätelaki, jossa biojätteelle on asetettu aikaisempaa tiukemmat erilliskeräysvelvoitteet.

”EU on asettanut nämä kierrätystavoitteet, jotta saadaan kierrätysastetta nostettua”, Saana Minkkinen kertoo.

Jätehuoltoviranomaisten vastuulla on jatkossa pitää kompostirekisteriä, johon merkitään kaikki biojätettä kompostoivat kiinteistöt. Näin myös kotitalouksien itse käsittelemä biojäte saadaan EU:lle ilmoitettaviin tilastoihin mukaan.

Lakiuudistuksen myötä myös kotitalouksille on tulossa ensi vuoden alussa velvoite ilmoittaa kompostoinnistaan jätehuoltoon. Uudellamaalla velvollisuus astuu voimaan jo syyskuun alussa.

”Ollaan saatu todella monta kompostointi-ilmoitusta jo nyt, vaikka velvollisuus ei ole vielä voimassa”, kertoo Uudenmaan jätehuoltoviranomaisen vastaava jäteasiaintarkastaja Pamela Ek.

Mira Ketola hämmästyi ensin kuultuaan tarkastuksista, mutta piti asiaa hyvänä.

Suhtautuminen positiivista

Karkkilassa kompostitarkastajien ensikäyntiä odotettiin hyvillä mielin, ja vierailusta oli ilmoitettu kirjeitse jo hyvissä ajoin etukäteen.

”Tulevat tarkastamaan ja sillä siisti. Se on ihan mielenkiintoista vaan”, karkkilalainen Marja-Liisa Nikander naurahtaa.

Nikander kertoo, että kaikkien jätteiden lajitteleminen on hänelle osa jokapäiväistä elämää.

”Vien pahvit, lehdet ja lasit keräykseen. Se kuuluu elämäntyyliin.”

Niin ikään Karkkilassa asuva Mira Ketola puolestaan oli aluksi hämmentynyt kuultuaan kompostorin tarkastuksesta.

”Ensin olin hämmästynyt, että niitä oikeasti tarkastetaan, mutta sitten ajattelin, että onpa hyvä, että niitä tarkastetaan. Ettei ole villiä se touhu”, Ketola toteaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut