Alaikäisten poikkeusluvista aiotaan luopua, mutta miten 17-vuotiaat kuskit pärjäävät liikenteessä? Tilastot paljastavat karuja lukemia

Ikäpoikkeuslupien ehtoja lievennettiin vuonna 2018. Sen jälkeen alaikäisten kuskien määrä alkoi kasvaa jyrkästi. Samalla onnettomuudet ja rikokset liikenteessä lähtivät kasvuun.

Autoliikennettä Sörnäisten rantatiellä Helsingissä toukokuun alkupuolella.

6.6. 16:35

Liikenteessä autoilevien alaikäisten määrä voi kasvaa vuosittain kymmenillätuhansilla, jos hallituksen esittämä ajokorttilain uudistus tulee voimaan.

Uusi laki takaisi 17-vuotiaille mahdollisuuden ajaa ajokortti ilman erillistä poikkeuslupaa. Tutkintoa varten tarvittaisiin ainoastaan huoltajan suostumus.

Arvioiden mukaan tämä voisi tarkoittaa liikenteeseen 20 000–30 000:ta uutta alaikäistä kuljettajaa vuodessa. Samalla se lisäisi alaikäisten kuskien ajamia onnettomuuksia.

Poliisin tilastoissa 17-vuotiaat kuskit ovat osin yliedustettuina. Erityisesti alaikäisten ikäluokka korostuu yhdessä rikosnimikkeessä: törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa. Kyse on käytännössä aina törkeistä ylinopeuksista.

”He näkyvät valitettavasti jonkinasteisena piikkinä. Kun katsotaan suhteessa ajokortillisten määriin, onhan näitä tapauksia enemmän kuin vanhemmilla”, kertoo poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.

Poliisin kanta ajokorttilain uudistukseen on penseä. Sen mukaan 17-vuotiaille ei tulisi antaa helpompaa pääsyä auton rattiin vaan nykykäytäntöä tulisi päinvastoin kiristää entisestään.

Nykyinen laki mahdollistaisi Kallion mukaan ehtojen asettamisen alaikäisten autoilulle, mutta niin ei ole tehty kertaakaan. Yöllistä ajokieltoa tulisi poliisin näkökulmasta harkita jo nykytilassa.

”Valitettavasti on nyt nähty, että 17-vuotiaat eivät ole ihan kypsiä henkilöauton rattiin. On sellaista impulsiivista käytöstä, eikä mietitä loppuun. Se on valitettava totuus, että vuosi tekee merkittävän eron”, Kallio sanoo.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että suurin osa alaikäisistä kuskeista ajaa sääntöjen mukaan ja kunniallisesti. Ikäryhmän sisällä on Kallion mukaan jonkinlainen prosenttiosuus ”riskikuljettajia”, jotka eivät piittaa säännöistä. Kun alaikäisten määrä liikenteessä kasvaa, myös näiden kuskien määrä lisääntyy.

Alaikäisten kuskien määrän kasvu näkyisi todennäköisesti myös poliisin työmäärässä. Valvontavastuuta helpottaa lakiehdotuksessa mainittu alaikäisen kuljettajan tunnus. Se muistuttaa menneiden vuosien niin sanottua 80-lätkää, joka kiinnitettiin takalasiin.

”Jos laki tulee tällaisenaan voimaan, varmasti pienemmällä kynnyksellä pysäytetään nuoren näköisiä kuskeja”, Kallio sanoo.

Lakiehdotuksen mukaan auton ajaminen yöaikaan tulkittaisiin kulkuneuvon kuljettamiseksi oikeudetta. Siitä kiinni jääminen veisi ajo-oikeuden. Kortin lähteminen hyllylle toimii Kallion mukaan todennäköisesti hyvänä pelotteena, ainakin suurimmalle osalle kuskeista.

Hurjastelun lisäksi nuoret kuskit nousevat esille valitettavalla tavalla myös muissa tilastoissa. Liikenneturvan mukaan nuoria on Suomen väestöstä vain noin 11 prosenttia, mutta lähes joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on nuori.

Vuonna 2021 antamassaan lausunnossa Liikenneturva nostaa esiin useita huolestuttavia tunnuslukuja alaikäisten kuskien tilanteesta.

”Suomessa 17-vuotiaiden henkilöauton kuljettajien henkilövahingot ovat moninkertaistuneet vuodesta 2018 lähtien, jolloin ikäpoikkeusluvan myöntämisen ehtoja kevennettiin ja alaikäisten kuljettajien määrä alkoi kasvaa. Vuonna 2020 onnettomuuksissa, joissa oli osallisena 17-vuotias henkilöauton kuljettaja, kuoli yhteensä kymmenen henkilöä.”

Niin poliisi kuin Liikenneturvakin vaativat lausunnoissaan mittavia rajoituksia alaikäisten ajamiselle. Ehdotukseen kirjattiinkin kaksi merkittävää rajoitusta: yöllinen ajokielto sekä kyyditettävien määrän rajaaminen yhteen henkilöön. Lisäksi 17-vuotiaan tulisi käyttää autoon kiinnitettävää alaikäisen kuljettajan tunnusta.

Puolenyön ja aamuviiden välistä ajokieltoa perusteltiin sillä, että suuri osa nuorten onnettomuuksista tapahtuu yöaikaan ja viikonloppuisin.

Tänä päivänä 17-vuotiaat voivat ajaa ajokortin Liikenne- ja viestintäviraston myöntämällä poikkeusluvalla. Lupaehtoja lievennettiin vuonna 2018, minkä jälkeen niiden suosio on ylittänyt viranomaisten oman ennusteen. Esimerkiksi viime vuonna lupia haki lähes 20 000 alaikäistä, kun lupia ennustettiin myönnettävän vuosittain noin 5 000.

Saadakseen ajokortin 17 vuotta täyttävän tulee esittää Liikenne- ja viestintävirastolle peruste ajokortin saamiseen. Hyväksyttäviin perusteisiin kuuluu esimerkiksi kulkeminen opintoihin, töihin, työharjoitteluun tai harrastuksiin. Lisäksi nuoren pitää asua paikassa, jossa julkisen liikenteen käyttö veisi yli tunnin tai käveltävä matka olisi yli viisi kilometriä.

Ehdoista huolimatta vain pieni osa hakemuksista päätyy hylättäviksi. Vuosittain puhutaan noin viidestä prosentista. Liikenne- ja viestintäviraston henkilöluvista ja pätevyyksistä vastaavan palvelu­kokonaisuuden päällikön Henna Antilan mukaan hakemuksia ei kuitenkaan hyväksytä liukuhihnalta.

”Prosessi ei ole niin suoraviivainen, että 95 prosenttia olisi suoraan myönnetty. Hakemuksiin on tehty merkittävästi lisäselvityksiä ja käyty hakemusvaiheessa keskustelua, jotta oikeanlaiset syyt on löydetty.”

Antilan mukaan noin puolet saapuvista poikkeuslupahakemuksista on vaatinut lisäselvityksiä. Lupia haetaan tasaisesti joka puolelta Suomea.

Oheisesta pudotusvalikosta pystyt katsomaan, kuinka paljon ikäpoikkeuslupia on myönnetty neljän viime vuoden aikana maakunnittain.

Liikenne- ja viestintävirastossa ollaan tyytyväisiä hallituksen päätökseen esittää poikkeuslupajärjestelyistä luopumista.

”Suomi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maa. Meillä ei ole nykyiseen lakiin perustuvia tosiasiallisia keinoja arvioida liikenneturvallisuutta. Emme tunne näitä nuoria emmekä tapaa heitä kasvotusten. Huoltaja tietää parhaiten nuoren valmiudet”, Antila sanoo.

Viraston näkemys on siis sellainen, että nykyisen kaltainen poikkeuslupaprosessi ei paranna liikenneturvallisuutta, koska siinä kiinnitetään huomiota ainoastaan ajokortin tarpeeseen. Tarpeen pohtimisen sijaan tulisi kääntää katseet huoltajien rooliin kuljettajien valmiuksien arvioinnissa sekä lisätä kuljettajien valvontaa mahdollisuuksien mukaan.

Tilastot kuitenkin näyttävät, että 17-vuotiaiden kuljettajien ajokäyttäytymiseen liittyy ilmeisiä riskejä.

”Tietysti me seuraamme tilastoja tarkalla silmällä. Onnettomuustilastojen osalta emme ole vielä huolissamme. Tilastoja pitäisi seurata pitkällä aikavälillä, jottei analyysi mene vain satunnaisvaihtelujen piiriin”, Antila sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut