Sarjahaastaja kuormittaa oikeutta, oikeuslaitos on voimaton – ”Kuinka paljon yhteiskunnan rahoja tuhlataan tällaiseen?”

Salolainen nainen on pommittanut Varsinais-Suomen käräjäoikeutta perättömillä haasteilla usean vuoden ajan.

Salossa asuva nainen on tehtaillut perättömiä kanteita käräjäoikeuteen vuosien ajan.

5.6. 14:59

Ensin nainen lähettää perättömän, jopa miljoonan euron laskun viranomaiselle. Kun viranomainen jättää laskun maksamatta, nainen vie laskuasian käräjäoikeuteen. Oikeus hylkää haasteen perusteettomana, minkä jälkeen nainen lähettää uuden, suuremman laskun viranomaiselle.

Salolainen nainen on pommittanut Varsinais-Suomen käräjäoikeutta perättömillä haasteilla usean vuoden ajan. 57-vuotiaan naisen tai hänen edustamansa yrityksen nimi on käräjäoikeuden arkiston mukaan kirjattu lähes 200 haasteeseen. Osa jutuista on rikosjuttuja naista vastaan.

Oikeusrekisterikeskuksen tietokannasta löytyy pelkästään naisen nimellä lähes sata juttua käräjäoikeuksista.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden laamanni Martti Juntikka kertoo, että perusteettomat kanteet kuormittavat tuomioistuinta jonkin verran. Perusteettomat kanteet ovat esimerkiksi sellaisia, jotka eivät perustu lakiin tai sellaisia, joissa ilmoitetusta perusteesta ei voi seurata pyydettyä seuraamusta.

”Sama henkilö on voinut nostaa eri kanteita joko samaa vastaajaa tai eri vastaajia kohtaan eri perusteilla”, Juntikka kommentoi ilmiötä yleisellä tasolla.

Salolaisnainen lähetti viime vuoden loppupuolella Hätäkeskuslaitokselle puolen miljoonan euron laskun. Sen perusteina olivat muun muassa rekisterimerkintärikokseen ja henkilötietolain rikkomukseen liittyvät korvaukset. Oikeuden mukaan kanne oli selvästi perusteeton.

Nainen lähetti Hätäkeskuslaitokselle jo vuonna 2018 viiden miljoonan euron laskun. Tämän kanteen ja useita muita nainen yritti saada käsittelyyn Helsingin käräjäoikeuteen, sillä hänen mukaansa Varsinais-Suomen käräjäoikeus syrjii häntä.

Varsinais-Suomen ulosottovirastolta nainen vaati 1,2 miljoonan euron korvauksia. Oikeus heitti tämänkin jutun saman tien romukoppaan.

Haasteen ovat saaneet edellä mainittujen tahojen lisäksi muun muassa Salon kaupunki, Toyota Rahoitus, turkulainen tilitoimisto ja paikallinen Osuuspankki.

Oikeudessa naisen toimintaan ollaan selvästi tympääntyneitä. Tässä kuussa annetussa päätöksessä kirjoitetaan naisen toiminnasta näin.

”[Nainen on] omasta ja edustamiensa yhteisöjen puolesta viimeksi kuluneiden vuosien aikana pannut käräjäoikeudessa vireille kymmeniä riita-asioita, jotka on säännönmukaisesti edellä mainitun lainkohdan nojalla hylätty.”

Paikalliset lehdet ovat kirjoittaneet naisen toimista jo usean vuoden ajan, sillä nainen eriskummallisia toimia on käsitelty oikeudessa useaan otteeseen.

Nainen sai tuomion väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle laskuihin liittyen viime vuonna. Nainen oli lähettänyt perättömän 20 000 euron laskun Varsinais-Suomen poliisilaitokselle ja 600 000 euron laskun tilitoimistolle.

”Miten joku voi pyörittää meidän oikeuslaitostamme vuositolkulla? Kuinka paljon yhteiskunnan rahoja tuhlataan tällaiseen turhanpäiväiseen”, kysyy asiaa seurannut haasteltava, jolta HS kysyi tapauksesta.

Hän ei halua kommentoida asiaa nimellään, koska pelkää tuomitun naisen reaktiota.

Salolaisnainen on lähettänyt perättömiä laskuja jopa hänen toimistaan kirjoittaneille toimittajille. Nainen on myös vainonnut vihamiehiään ja saanut häiriköinnistä lukuisia tuomioita.

Nainen muun muassa lähetti Helsingin käräjäoikeuteen entisen puolisonsa nimissä konkurssihakemuksen, jossa hän väitti tämän olevan velkaa 2,2 miljoonaa euroa.

Käräjäoikeus tuomitsi naisen väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle, mistä nainen vielä valitti hovioikeuteen, koska hänen mukaansa käräjäoikeuden tuomarilla oli häntä kohtaan ennakkoasenne. Hovioikeus hylkäsi valituksen.

Nainen oli loppuvuonna uudestaan oikeudessa vääristä laskuista. Tällä kertaa kävi ilmi, että hän oli lähettänyt poliisilaitokselle yli 600 000 eurolla laskuja.

Laamanni Juntikka kertoo, että tuomioistuimeen käsiteltäväksi toimitetut haastehakemukset jaetaan vahvistetun jakojärjestelmän mukaisesti eri tuomareiden käsiteltäviksi.

Näin ollen saman henkilön nostamia kanteita voi samaan aikaan olla useiden tuomareiden käsiteltävänä.

”Usein yhden ratkaisun antamisesta seuraa, että sama kantaja saattaa vireille taas uusia kanteita joko samoilla tai eri perusteilla samoja vastaajia kohtaan. Jokaisen haastehakemuksen kohdalla on tutkittava, onko sama asia jo mahdollisesti aikaisemmin käsitelty ja ratkaistu kokonaan tai osittain ja vasta sen jälkeen voidaan tutkia, täyttääkö haastehakemus laissa asetetut vaatimukset.”

Nainen aloitti kanteiden lähettämisen nelisen vuotta sitten samoihin aikoihin kun hänen antiikkialan yrityksensä ajautui konkurssiin.

Verohallinto haki naisen yrityksen konkurssia, jonka käräjäoikeus myönsi. Tämän jälkeen nainen lähetti käräjäoikeuteen lukuisia kirjelmiä, joissa hän vaati konkurssin peruuttamista. Osassa nainen totesi konkurssiin peruuntuneeksi. Sitä se ei luonnollisesti ollut.

Nainen jatkoi yrityksen tilojen käyttöä sen jälkeen, kun tilat olivat siirtyneet konkurssipesän haltuun. Poliisi kävi poistamassa naisen useita kertoja tiloista, ja nainen sai viime vuonna oikeudessa tuomion useista hallinnan loukkauksista.

Paljonko perusteettomat kanteet vievät käräjäoikeuden työaikaa?

Käräjäoikeudessa ei ole tuntimääräistä seurantaa siitä, paljonko kunkin yksittäisen asian käsitteleminen vaatii aikaa.

”Yhden sellaisen haastehakemuksen tutkiminen, jossa on ensin selvitettävä, onko siinä mainitut vaatimukset ehkä jo joltakin osin tai kokonaan ratkaistu tai onko vastaavat vaatimukset sisältävä asia jo ehkä ennestään vireillä, vie helposti useita työtunteja, pitempäänkin”, Juntikka kertoo.

Oikeuslaitos on voimaton sarjahaastajan toiminnan edessä. Laamanni Juntikka korostaa, että voimassa oleva lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia ennakolta estää tämänkaltaista toimintaa.

Mahdollinen rajoittaminen sotisi perusoikeuksia vastaan.

”Kansalaisten perusoikeuksien rajoittaminen niin, että pyrittäisiin estämään mahdollisten turhiksi koettujen haastehakemusten toimittaminen tuomioistuimeen, ei mielestäni ole perusteltua – perusoikeuksien rajoittamisesta aiheutuva vaara huomioon ottaen”, Juntikka sanoo.

Salolaisnainen kieltäytyi haastattelusta ja ilmoitti, että hänellä on perustuslakiin perustuva oikeus lähettää oikeuteen haasteita.

Artikkelia korjattu kello 20.37, kojattu laamanni Martti Juntikan nimi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut