Anna Laakkonen sinnitteli rikkinäisen jalan ja kipujen kanssa kuukausia – Näin dramaattisesti leikkaus­jonot ovat nyt tukossa Suomessa

Järvenpääläinen Anna Laakkonen odotti tekonivelleikkausta kahdeksan kuukautta. Lain mukaan hoitoon pitäisi päästä kuudessa kuukaudessa.

Anna Laakkonen odotti pääsyä nilkan tekonivelleikkaukseen kahdeksan kuukautta. Odotusaikana Laakkosen kivut pahenivat ja arkisten asioiden hoitamisesta tuli vaikeaa.

4.6. 10:30

Maaliskuussa järvenpääläinen Anna Laakkonen sai nilkkaansa uuden nivelen.

Hän odotti tekoniveltä pitkään – kirjaimellisesti ottaen laittoman pitkään, sillä terveydenhuoltolain mukaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pitäisi päästä kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Laakkosen, 48, leikkaus toteutui kahdeksan kuukautta leikkauspäätöksen jälkeen.

Laakkonen ei ole ainoa, jonka hoitoon pääsy on viime kuukausina kestänyt yli lain sallimien rajojen. Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa yli kuusi kuukautta odottaneiden määrä on kolminkertaistunut vuoden 2019 lopulta, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista.

Maaliskuun lopussa laittoman pitkissä jonoissa hoitoa odotti jo yli 10 000 erikoissairaanhoidon potilasta. Noin puolet heistä on odottanut hoitoa Laakkosen tavoin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella.

Koronaepidemia on suurin, joskaan ei ainoa, syy kasaantuneelle hoitovelalle, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylilääkäri Tuula Kieseppä. Kiesepän mukaan erikoissairaanhoidossa hoitojonot ovat kasvaneet samaa tahtia epidemia-aaltojen kanssa. Välillä jonoja on saatu myös purettua, mutta viime syksynä ne lähtivät uudelleen kasvuun.

Perusterveydenhuollossa ei näy tilastoissa samanlaista jonojen kasvua kuin erikoissairaanhoidossa. Kiesepän mukaan tilastot eivät tosin ole suoraan vertailukelpoisia, sillä tilastointitavat eroavat toisistaan.

Hänestä näyttää kuitenkin siltä, että perusterveydenhuollossa hoitovelan kasvua on pystytty hillitsemään ja toimintaa jatkamaan ottamalla käyttöön esimerkiksi etäpalveluita.

Perusterveydenhuollossa on todennäköisesti piilevää hoitovelkaa, joka ei tule esiin rekistereissä.

”Se on selkeä ero erikoissairaanhoitoon, jossa hoitovelka koskee erityisesti kirurgiaa. Se on erikoisala, jota ei voida toteuttaa etänä.”

Jonot ovat Kiesepän mukaan korona-aikana kasvaneet myös psykiatriassa.

Ongelmitta korona-aika ei ole kohdellut perusterveydenhuoltoakaan. Siellä on todennäköisesti piilevää hoitovelkaa, joka ei tule esiin rekistereissä. Kieseppä kertoo, että vuonna 2020 Suomessa diagnosoitiin tavanomaista vähemmän tiettyjä pitkäaikaissairauksia, kuten diabetesta, verenpainetautia ja astmaa.

Terveydenhuollossa on todennäköisesti ollut vähemmän käyntejä näihin tauteihin liittyen. Käyntejä on todennäköisesti jouduttu peruuttamaan tai siirtämään, mutta koronan vuoksi ei ole myöskään aina uskallettu tai voitu hakeutua vastaanotolle.”

Tuoreen tutkimuksen mukaan myös uusia syöpätapauksia ilmoitettiin Suomessa ja muualla Pohjoismaissa rekistereihin tavallista vähemmän ensimmäisenä koronavuonna 2020.

Anna Laakkonen tiesi jo pitkään, että hänen nilkkansa tulisi leikata siitä löytyneen kuluman vuoksi. Hän sai lähetteen ortopedille leikkausta varten keväällä 2021, ja lopulta leikkaava ortopedi teki päätöksen leikkauksesta elokuussa. Leikkausaika järjestyi tammikuulle 2022 Peijaksen sairaalaan.

”Ortopedi sanoi jo elokuussa, että leikkauksen kanssa menee varmasti loppusyksyyn tai talveen. Vaikka varmasti hänelläkin oli halu päästä leikkaamaan mahdollisimman nopeasti.”

Kuukaudet ennen leikkausta olivat pitkiä. Laakkosen nilkan kunto heikkeni, ja joulun alla kävely kävi yhä vaikeammaksi. Kipuja oli jatkuvasti.

Tammikuussa kaksi päivää ennen leikkausaikaa Laakkonen sai puhelun. Leikkaus oli peruttu.

”Olin todella riippuvainen läheisistäni. Kauppaan on matkaa kilometri, mutta joulukuussa en pystynyt enää käymään sielläkään. Elämä oli aika suppeaa”, Laakkonen sanoo.

Loppuvuonna koronaviruksen omikronmuunnos alkoi yleistyä Suomessa. Koronapotilaiden määrä sairaala- ja tehohoidossa kasvoi myös pääkaupunkiseudulla. Tammikuussa kaksi päivää ennen leikkausaikaa Laakkonen sai puhelun. Leikkaus oli peruttu.

”Se johtui kuulemma siitä, ettei sairaalassa ollut vuodepaikkoja, sillä osastoilla oli niin paljon koronapotilaita.”

Anna Laakkosen leikkaus meni lopulta hyvin, ja jalan kuntoutus on edennyt odotetusti. Hänen sairauslomansa jatkuu kesäkuuhun.

Juuri tekonivelleikkaukset erottuvat tilastoista, kun katsotaan aloja, joilla potilaista huomattavan suuri osa on odottanut hoitoon pääsyä kauemmin kuin lain sallimat kuusi kuukautta.

Yleisimpiä tekonivelleikkauksia ovat polvi- ja lonkkaleikkaukset. Maaliskuun lopussa tällaista leikkausta odotti koko maassa yli 7 000 ihmistä. Heistä lähes tuhat oli odottanut leikkaustaan kauemmin kuin lain määrittelemän kuuden kuukauden enimmäisajan. Miksi jonot eivät vedä?

”Tekonivelkirurgia on raskasta kirurgiaa, jossa potilas on poikkeuksetta vuodeosastolla ainakin pari päivää leikkauksen jälkeen”, kertoo Husin vs. hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander.

Korona-aikana vuodeosastopaikkoja on täytynyt varata koronapotilaiden käyttöön, Ulander selittää. Tarve vuodeosastohoidolle näkyy eroina jononpurkutahdissa. Tekonivelleikkausjonoja kyetään purkamaan huomattavasti hitaammin kuin esimerkiksi kaihileikkausjonoja, jotka nekin pääsivät korona-aikana venymään pitkiksi.

Ulander kertoo, että kaihipotilaiden leikkauksia hoidetaan Husissa normaalistikin merkittäviä määriä palvelusetelillä. Näin on tehty myös korona-aikana.

Hänen mukaansa yksityissektorilla ei juuri ole tekonivelleikkauksiin vaadittavaa vuodeosastokapasiteettia, minkä vuoksi palvelusetelistä on ollut vain rajallisesti apua tekonivelleikkausten toteuttamisessa.

Lakon aikana tehtiin selkeästi vähemmän leikkauksia kuin vastaavana ajankohtana koronakeväinä 2021 ja 2020.

Vaikka koronapotilaiden määrä sairaalassa vähenee, ei leikkausjonoja päästä purkamaan kovin nopeasti.

Ulanderin mukaan huhtikuisen hoitoalan lakon aikana Hus-alueen erikoissairaanhoidossa jäi tekemättä arviolta 2 200 – 2 500 pääosin kiireetöntä leikkausta. Lakon aikana tehtiin Ulanderin mukaan selkeästi vähemmän leikkauksia kuin vastaavana ajankohtana koronakeväinä 2021 ja 2020.

Pian alkaa kesälomakausi, jonka aikana jonoja ei tyypillisesti saada purettua henkilöstön lomien vuoksi. Tulevaisuudessa siintää myös hoitajien joukkoirtisanoutumisuhka. Ulander kertoo, että normaalioloissa leikkausjonoja puretaan Husissa paikallisin sopimuksin korvattuna kliinisenä lisätyönä.

”Tässä tilanteessa halukkuutta kliiniseen lisätyöhönkään ei oikein ole ollut.”

Hoitajaliitto Tehystä kerrotaan, etteivät Tehyyn kuuluvat hoitajat osallistu kliiniseen lisätyöhön, sillä kuntasektorilla on edelleen voimassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto.

Jopa valvontaviranomainen Valvira pitää pitkään hoitoa odottaneiden erikoissairaanhoidon potilaiden tilannetta huolestuttavana.

Viime vuonna Valvira pyysi selvityksiä Husilta ja kuudelta muulta sairaanhoitopiiriltä, koska liian moni potilas joutui odottamaan hoitoa yli lakisääteiset kuusi kuukautta. Huhtikuussa Valvira pyysi samoilta sairaanhoitopiireiltä uusia selvityksiä, koska tilanne ei ole viime vuodesta korjaantunut lain edellyttämälle tasolle.

STM:n Kiesepän mukaan henkilöstön saatavuusongelmat ja pitkittynyt koronatilanne vaikeuttavat jonojen purkamista. Hän uskoo, että kun korona- ja työmarkkinatilanne hellittävät, jonoja päästään taas purkamaan.

”Siihen ei tarvita taikasauvaa. Syksyllä 2020, kun koronatilanne väliaikaisesti helpotti, erikoissairaanhoidossa saatiin purettua jonoja nopeasti.”

Kieseppä on varovainen lupaamaan nopeaa paluuta entiseen. Hän arvelee, ettei jonotilanne välttämättä ole koronapandemiaa edeltäneellä tasolla vielä kahden vuoden päästäkään.

Anna Laakkonen ulkoilee norjalaisen metsäkissansa Erkin kanssa. Jos leikkaus olisi tehty ajallaan, hän voisi jo tehdä pihatöitä.

Anna Laakkonen pääsi leikkaukseen Peijaksen sairaalaan maaliskuun lopussa vain päiviä ennen hoitoalan lakon alkamista. Jalan kuntoutus etenee nyt suunnitelmien mukaan.

”Jos lakko olisi siirtänyt leikkausta, olisi se ollut katkera paikka, mutta ei ollenkaan niin katkera paikka kuin koronan takia siirtynyt leikkaus. Kun katsoi hoitajia töissä, näki, että siellä oli aivan liian vähän käsiä, aivan liian vähän henkilökuntaa”, Laakkonen sanoo.

Laakkonen ei pidä hoitojonoja hoitohenkilöstön syynä. Hän kertoo saaneensa työntekijöiden kiireestä huolimatta ”hirveän hyvää hoitoa” leikkauksensa yhteydessä.

”Mutta tuntuu yhteiskunnan rahan haaskuulta pitää ihmisiä työkyvyttömänä odottamassa leikkauksiaan. En tiedä, kuka oikein säästää, kun vaivat pahenevat jonottaessa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut