Hallitus esittää rahankäytön tuntuvaa lisäämistä: eduskuntaan yli kahden miljardin euron lisäbudjetti – Korkojen nousu alkaa näkyä budjetissa

Hallitus esittää lisärahaa ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssodasta johtuvaan varautumiseen. Lisäksi rahaa on tulossa muun muassa sote-uudistuksen kustannuksiin sekä lapsille ja nuorille.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).

20.5. 14:11

Hallitus sopi perjantaina esityksestä vuoden toiseksi lisätalousarvioksi. Hallitus esittää valtion rahankäytön lisäämistä tänä vuonna nettomääräisesti 2,3 miljardilla eurolla. Määrärahoja esitetään lisättäväksi peräti 3,8 miljardilla eurolla, mutta hävittäjähankintojen jaksotuksen muutos vastaavasti pienentää määrärahojen tarvetta tänä vuonna 1,5 miljardilla eurolla.

Tuloarviota hallitus nostaa miljardilla eurolla, mikä johtuu lähes yksinomaan yhteisöveron tuottoarvion kasvusta. Taustalla on yritysten ennakoitua parempi taloudellinen tilanne.

Kokonaisuudessaan hallituksen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 1,3 miljardilla eurolla. Valtion tämä vuoden nettolainanotoksi arvioidaan noin 8,9 miljardia euroa.

Hallitus on sopinut valtaosasta määrärahalisäyksistä pääpiirteittäin jo aiemmin. Määrärahalisäyksistä noin 2 miljardia euroa johtuu Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta.

Puolustusministeriön hallinnonalalle ja Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä lähes 690 miljoonan euron lisämäärärahoja ja kyberturvallisuusuhkiin varautumisen parantamiseksi noin 38 miljoonan euron lisäyksiä.

Maahanmuuton kustannuksiin hallitus esittää 586 miljoonan euron määrärahalisäyksiä. Pääosa lisäyksistä kohdistuu Ukrainasta sotaa pakenevien vastaanottomenoihin.

Huoltovarmuuden tukemiseen ohjataan 293 miljoonaa euroa. Pääosa rahoista kohdistuu maatalouteen.

Lisäksi vihreää siirtymän ja energiaomavaraisuuden tukemiseen on tulossa noin 175 miljoonan euron lisärahat. Tuet kohdistuvat muun muassa energiainvestointien vauhdittamiseen, maatalouden vihreään siirtymään, fossiilisista polttoaineista irtautumiseen liikenteessä sekä asumisen lämmitysratkaisuihin.

Turvallisuuteen liittyvien menojen jälkeen suurin määrärahalisäys liittyy sote-uudistukseen. Ensi vuodelta aikaistetaan tälle vuodelle lähes miljardin euron rahoituserä vuodenvaihteessa toimintansa aloittaville hyvinvointialueille.

Lisäksi sote-alueiden ict-muutoskustannusten korvaamiseen ehdotetaan 150 miljoonan euron valtuutta. Valtuudesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 50 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 100 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien koronaviruspandemian rajoitustoimien vaikutusten vähentämiseen hallitus ehdottaa yhteensä 120 miljoonaa euroa.

Määrärahasta osoitettaisiin 58 miljoonaa euroa esi- ja perusopetukseen, 26 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen ja 17 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen.

Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukeen ehdotetaan 87 miljoonan euron lisärahoitusta. Tuella korvataan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia aloille, joiden katsotaan olevan erityisen alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille.

Joukkoliikenteen tukeen hallitus ehdottaa 48 miljoonan euron lisäystä. Rahalla muun muassa korvataan kaupunkiseuduille arviolta puolet alentuneista matkustajamääristä johtuvista lipputulomenetyksistä.

Yleisen korkotason nousu alkaa näkyä myös valtion budjetissa. Arviota valtionvelan korkomenoista hallitus esittää korotettavaksi 167 miljoonalla eurolla.

Lisätalousarvioesitys etenee eduskunnan käsiteltäväksi ensi viikolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut