Suomi ei ole ollut sinisilmäinen Turkin suhteen eikä Nato-hakemusten nopea käsittely ole vielä mennyttä, presidentti Niinistö arvioi

Niinistön valtiovierailu Ruotsiin jatkui turvallisuuskysymysten parissa. Ruotsin puolustusvoimien komentajan mukaan Pohjoismaat muodostavat Natossa vahvan yhteisen esteen Venäjälle.

Kuningas Kaarle XVI Kustaa ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuivat Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyötä käsittelevään keskusteluun Bergan kartanolla. Mukana olivat myös Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Ruotsin puolustusministeriön valtiosihteeri Jan-Olof Lind.

18.5. 21:21

Tukholma

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Turkin vastahankaisuus ei vielä merkitse sitä, että Suomi ja Ruotsi olisivat menettäneet mahdollisuuden saada Nato-jäsenhakemuksensa nopeasti käsiteltyä. Niinistö arveli suomalaismedialle keskiviikkona Tukholmassa, että Turkin kannat nousevat esiin myös keskusteluissa Washingtonissa, jonne Niinistö matkaa suoraan valtiovierailulta Ruotsista.

Niinistö torjui ajatuksen, että Suomi olisi ollut jäsenyyspyrkimyksissään sinisilmäinen Turkin suhteen. Niinistön mukaan Turkin kannat olivat tulleet Suomen tietoon vasta viikko pari sitten.

”Ei tässä ole ennätetty olla millään tavalla sinisilmäisiä”, Niinistö totesi.

Hänen mukaansa Turkista oli välitetty aiemmin monilta tasoilta ja monille eri vastaajille johdonmukaisesti sellaista viestiä, ettei Turkki näe estettä tälle laajentumiselle.

Washingtonin-matkan osalta Niinistö pitää mielenkiintoisena keskusteluja päätöksentekoaikataulusta Yhdysvalloissa, mutta ehkä myös turvallisuusasioista.

”Varmaan kertaalleen on hyvä vielä käydä läpi se, millaisia valmiuksia ja ennen kaikkea millaista joustavuutta löytyy, jos tarvitaan tässä harmaan alueen aikana näkyvyyttä, paikalla oloa tai tämän tyyppisiä asioita”, Niinistö sanoi.

Gripenit ja Hornetit yhteisellä ylilennolla

Ruotsin puolustusvoimien komentajan Micael Bydénin mukaan Pohjoismaat muodostavat yhteisen suunnittelun ja hyvän yhteistoimintakyvyn ansiosta vahvan esteen Venäjän mahdollista aggressiota vastaan, myös Natossa. Suomi ja Ruotsi ovat hänen mukaansa läheisiä ja kehittymässä yhä läheisemmiksi.

”Maidemme tuleva Nato-jäsenyys tuo mahdollisuuksia syventää kahdenvälistä yhteistyötä, millä tulee olemaan operationaalisella tasolla merkittävää vaikutusta”, Bydén sanoi.

Bydén isännöi turvallisuuspoliittista keskustelua Ruotsin merivoimien Bergan tukikohdassa lähellä Tukholmaa. Vierailu oli osa valtiovierailuohjelmaa, ja paikalla olivat myös kuningas Kaarle XVI Kustaa, prinssi Carl Philip sekä puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk).

Vieraat tutustuivat huikaisevan aurinkoisessa kevätsäässä Ruotsin merivoimien kalustoon, muun muassa Visby-luokan korvettiin. Tukikohtavisiittiä juhlisti kahden ruotsalaisen Gripen-hävittäjän ylilento yhdessä kahden suomalaisen Hornet-hävittäjän kanssa.

Bydén: Henkilösuhteet ovat tärkeä voimavara

Niinistö kysyi Bydéniltä, ovatko Ruotsin ja Suomen asevoimat joustavia harjoitustoiminnan suhteen jäsenyyttä edeltävänä harmaana aikana. Vastaus oli myöntävä.

”Tätä keskustelua käydään nyt koko ajan. Meidän pitää ilman muuta toteuttaa jo suunnitellut harjoitukset, lisätä niitä ja ehkä siirtää tarvittaessa toisaalle, jos haluamme vahvistaa läsnäoloa siellä”, Bydén lisäsi.

Komentajan mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien vuosia jatkunut yhteistyö on rakentanut molemminpuolista kunnioitusta ja luottamusta, mutta myös vahvaa ystävyyttä.

”Kriisin aikana henkilökohtaiset suhteet ja verkostot ovat korvaamaton voimavara”, Bydén sanoi.

Kaikkosen mukaan Nato-jäsenyys ei tee tarpeettomaksi muita puolustusyhteistyöjärjestelyjä. Hänen mukaansa nykyinen turvallisuustilanne alleviivaa tarvetta solmia Suomen ja Ruotsin välille muodollinen isäntämaasopimus parantamaan operationaalisen yhteistyön edellytyksiä. Kaikkonen antoi ymmärtää, että tällainen järjestely ollaan pian valmiita viimeistelemään.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut