STT
Presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sannan Marinin (sd.) torstaiaamuisen myönteisen Nato-kannanoton jälkeen useampi keskeinen ministeri on kertonut kannattavansa Suomen liittymistä sotilasliittoon.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson kertoi blogikirjoituksessa hyväksyvänsä Suomen Nato-jäsenyyden. Tekstin mukaan Andersson on valmis hyväksymään jäsenyyden, vaikka näkee siinä riskejä. Hyväksyvä kanta johtuu hänen mukaansa siitä, että kyseessä on Suomen kansan ja eduskunnan selvän enemmistön tahtotila.
Lue lisää: Niinistö ja Marin: "Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi"
Andersson on pitänyt parhaana eurooppalaista yhteistyötä, tekstissä sanotaan. Hän on kuitenkin valmis hyväksymään, että se ei nykytilanteessa tarjoa samanlaista realistista ratkaisua kuin jäsenyys Natossa. ”Meidän olisi pitänyt ymmärtää rakentaa tätä vaihtoehtoa jo paljon aikaisemmin”, blogitekstissä sanotaan.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ilmoitti torstaina kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän kertoi asiasta Twitterissä. ”Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut. Uudessa tilanteessa on tärkeää tehdä kaikki myös Suomen turvallisuuden eteen”, twiitissä sanotaan.
Kaikkonen: Ei uhkaa ketään
Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo blogitekstissä kannattavansa Suomen hakeutumista Natoon. Kirjoituksessa Nato-jäsenyyttä luonnehditaan puolustukselliseksi ratkaisuksi, joka ei uhkaa ketään. Kaikkosen mukaan Nato-jäsenyys nostaa merkittävästi kynnystä sille, että Suomi joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.
Tekstin mukaan riittävä pohjatyö on nyt tehty ja on ratkaisujen aika. ”Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä. Nyt on toimittava siten, että se toteutuu mahdollisimman ripeästi.”
Päätös hakea jäsenyyttä on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan harteilla. Myös eduskunnan tuki hakemukselle on haluttu saada ennen sen jättämistä.
Eduskunnan on määrä aloittaa keskustelu Suomen turvallisuuspolitiikkaa käsittelevistä selonteoista suuressa saalissa maanantaina. Suomi saattaa pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi jo ensi viikon alussa.
Tärkeä osa puolustuspolitiikkaa
Kaikkosen blogitekstissä nostetaan esille, että Suomi on toiminut Naton kumppanina niin lähellä puolustusliittoa kuin vain voi toimia ilman jäsenyyttä. Euroopan turvallisuustilanne on kuitenkin muuttunut, kirjoituksessa todetaan.
”On toivottavaa, että läheinen kumppanimme Ruotsi päätyy samaan johtopäätökseen, ja voisimme hakea jäsenyyttä yhdessä.”
Toive voi hyvinkin toteutua, koska ruotsalaislehti Expressen kertoi lähteisiinsä nojaten, että Ruotsi aikoo hakea maanantaina puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
