Näin Suomi päätyi Naton syliin – tässä keskeiset käänteet vuosi vuodelta: ”Se on edennyt kuin juna”

Selvitimme, miten Suomen ja Naton välinen yhteistyö on syventynyt vuosikymmenten aikana. Ensiaskeleet otettiin Neuvostoliiton hajotessa.

Kriisinhallintayhteistyöstä Nato-lähetystön avaamisen ja yhteistyön tiivistämisestä Venäjän hyökkäyksen jälkeiseen lähentymiseen. Suomen ja Naton suhdetta on rakennettu 30 vuoden ajan.

12.5. 8:10

Suomen on ottanut ensiaskeleet kohti Natoa jo 30 vuotta sitten. Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo, että vuosikymmenten yhteistyöllä ja erilaisilla sopimuksilla on rakennettu tänä vuonna ajankohtaiseksi tullutta Nato-optiota.

Suomen ja Naton lähentymisen alkuvaiheessa 1990-luvulla kyse oli Natonkin painottamasta kriisinhallintayhteistyöstä. Vuosien saatossa suunta on kuitenkin muuttunut Suomen Nato-option rakentamiseen ja jäsenyysedellysten täyttämiseen.

”Poliittisesti yhteistyön lisäämisellä on ollut pitkään laaja tuki ja se on edennyt kuin juna. Joidenkin mielestä se on ollut Natoon hivuttautumista, poliittisesta näkökulmasta valmiuksien luomista jäsenyyteen."

Jäsenyysvalmistelua ei ole tehty, mutta edellytyksiä jäsenyyshakemukselle on parannettu koko ajan niin, että tarvittaessa jäsenyys ei jäisi teknisistä seikoista kiinni. Jälkiviisaasti voi todeta, että näinhän siinä on juurikin käymässä, Forsberg sanoo.

Edellytyksiä jäsenyyshakemukselle on parannettu vuosien aikana koko ajan, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo.

1991 – Neuvostoliitto hajoaa

Naton johtajat ehdottavat yhteistyötä sen ja lakkautetun Varsovan liiton maiden välille. Pohjois-Atlantin Yhteistyöneuvoston perustetaan. Neuvostoliiton suurlähettiläs ilmoittaa kesken kokouksen, että Neuvostoliitto on hajonnut.

”Nato-keskustelu oli kylmän sodan aikana Suomessa tabu”, Tuomas Forsberg sanoo.

1992 – Hornetit tilataan

YYA-sopimuksen kumoaminen Suomen ja Neuvostoliiton välillä lisää Suomen toimintavapautta ulkopolitiikassa. Suomi liittyy Pohjois-Atlantin Yhteistyöneuvoston tarkkailijaksi.

Suomalainen valtionjohto tapaa ensimmäistä kertaa Naton johtoa. Presidentti Mauno Koivisto vakuuttaa Brysselissä Naton pääsihteerille Manfred Wörnerille, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen.

Hävittäjäkaupat lyödään lukkoon. Suomi korvaa neuvostoliittolaiset Migit ja ruotsalaiset Drakenit yhdysvaltalaisilla Horneteilla.

”Hornet-valinta oli länsisuhteiden alleviivaamista. Vasta päätöksen jälkeen ymmärrettiin paremmin, mitä hankinnan Nato-yhteensopivuus voisi tarkoittaa.”

Ensimmäiset, vuonna 1992 Yhdysvalloista tilatut F/A-18 Horneteilla saapuivat Satakunnan lennostoon marraskuussa 1995.

1994 – Rauhankumppanuusohjelma

Suomi luo viralliset suhteet Natoon, kun se liittyy Naton rauhankumppanuusohjelmaan yhdessä Ruotsin ja entisten sosialistimaiden kanssa. Nato solmii rauhankumppanuussopimuksen myös Venäjän kanssa.

Suomi ei virallisesti etsi uutta puolustusratkaisua. Kumppanuussopimuksen tavoitteena on muun muassa ”pitkällä tähtäimellä asevoimien yhteensovittaminen Naton käyttämiin järjestelmiin.”

1995 – Irtautuminen puolueettomuudesta

Suomi liittyy Euroopan unioniin. Se tarkoittaa puolueettomuuskauden loppua. Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitusohjelmassa Suomi määritellään sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi. Marraskuun lakimuutos mahdollistaa Nato- kriisinhallintajoukkoihin osallistumisen. Suomi liittyy Naton suunnittelu- ja arviointiprosessiin.

”Kylmän sodan jälkeen Suomesta tuli viides pohjoismaa. Natoon ei pyritty, koska Suomi ei halunnut olla Itä-Euroopan maa. Haluttiin olla samaa ryhmää puolueettomuutta korostavan Ruotsin kanssa”, Forsberg sanoo.

1996 – Ensimmäinen Nato-operaatio

Suomi lähettää joukkoja ensimmäistä kertaa Nato-rauhanturvaoperaatioon Bosniaan ja Hertsegovinaan.

”Siitä lähtien Natossa on käytetty liturgiaa, että Suomi on merkittävä ja arvokas kumppani.”

1997 – Nato-suurlähetystö

Suomen Nato-suurlähetystö perustetaan, kun Leif Blomqvist esittää valtuuskirjeensä Naton neuvostolle yhdessä Albanian, Itävallan, Liettuan ja Ruotsin Nato-suurlähettiläiden kanssa. Hänestä tulee Suomen ensimmäinen Nato-suurlähettiläs.

Suomen ensimmäinen Nato suurlähettiläs Leif Blomqvist (vas.) ja Naton pääsihteeri Javier Solana Brysselissä marraskuussa 1997.

1999 – Kosovo

Nato-johtoinen KFOR-operaatio (Kosovo Force) perustetaan YK:n turvallisuusneuvoston mandaatilla. Suomi on operaatiossa mukana alusta asti.

2001 – Avun vastaanottokyky

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa halutaan, että sotilaallisen avun vastaanottokykyä lisätään.

2002 – Afganistan

Suomi lähettää 50 sotilasta YK-mandaatin turvin rauhanturva- ja kriisihallintatehtäviin Afganistaniin. Seuraavana vuonna operaation ottaa vastuulleen Nato. Suomi osallistuu operaatioon vuoteen 2014 asti.

”Operaatioon lähtemisellä haluttiin lojaalisuutta ja solidaarisuutta Nato-mailta. Sitä kautta Suomen ja Naton välinen suhde läheni ja Suomi pääsi mukaan Naton kokouksiin.”

Afganistaniin lähtevien YK-rauhanturvaajien varusteita lastattiin rahtikoneeseen Pirkkalan lentokentällä vuonna 2002.

2007 – Eroon liittoutumattomuudesta

Liittoutumattomuus-termi jää pois hallitusohjelmasta, kun Matti Vanhasen (kesk.) toinen hallitus toteaa Suomen olevan ”sotilasliittoon kuulumaton maa”. Puolustusministeriö linjaa, että uusien puolustusmateriaalien tulee olla lähtökohtaisesti Nato-yhteensopivia.

”Eri hallitusohjelmien kirjauksilla ei ole ollut merkitystä Nato-lähentymiseen. (Presidentti) Halosen näkökulmasta oli olennaista, että jäsenyyskysymyksessä ei liikahdettu. Virkamiestasolla ja Puolustusvoimissa lähennyttiin kuitenkin Natoa koko ajan”, professori Tuomas Forsberg sanoo.

2008 – Nopean toiminnan joukot

Suomi liittyy Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) täydentävään toimintaan, mutta ei vielä joukkojen valmiuskiertoon. Suomi osallistuu jatkossa joukkoihin kriisinhallinnan osalta.

”Suomi teki tässä asiassa päätöksen Ruotsia muutamia vuosia nopeammin.”

2014 – Ukrainan sota

Helmikuussa Krimille ilmestyy tunnuksettomia sotilaita, jotka paljastuvat Venäjän erikoisjoukoiksi. Krimillä järjestetään kansanäänestys Venäjään liittymisestä. Operaatiota johdetaan Moskovasta.

Venäjä lisää sotaharjoituksiaan. Nato päättää Walesin huippukokouksessa keskittyä jälleen yhteiseen puolustukseen. Se perustaa ”laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöohjelman”, jossa se kumppaneilla on paremmat mahdollisuudet osallistua Naton harjoituksiin ja operaatioihin. Suomi kutsutaan mukaan ja Nato-keskustelu herää horroksesta.

Suomi ja Ruotsi allekirjoittavat isäntämaapöytäkirjan Naton kanssa. Sinä määritellään puitteet tuelle, jota Suomi antaa sotaharjoitukseen tuleville ulkomaisille joukoille.

Lue lisää: Tämän vuoksi Nato haluaa Suomen

Venäläiset erikoisjoukot piirittivät ukrainalaista sotilastukikohtaa Perevalnojessa vuonna 2014.

2021 – Päätös hävittäjistä

Suomi valitsee yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin monitoimihävittäjä F-35A Hornetien seuraajaksi. Ensimmäiset uudet hävittäjät saapuvat Suomeen vuonna 2026.

Venäjä kerää joukkoja Ukrainan läheisyyteen marraskuusta lähtien ja jännitteet kiristyvät.

2022

Tammikuu

Presidentti Sauli Niinistö toteaa uudenvuodenpuheessaan, että turvallisuuspoliittiseen liikkumatilaan kuuluu mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä.

Suomi ei ole liittymässä puolustusliitto Natoon lähitulevaisuudessa, pääministeri Sanna Marin toteaa uutistoimisto Reutersin haastattelussa. Natoon liittyminen Marinin hallituksen aikana on pääministerin mukaan ”hyvin epätodennäköistä”.

Helmikuu

45 prosenttia suomalaisista kannattaa Maaseudun tulevaisuuden kyselyn mukaan Natoon liittymistä, jos valtionjohto suosittelisi liittoutumista.

Venäjän joukot tunkeutuivat Ukrainaan 24. helmikuuta.

Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Jarmo Lindberg sanoo, että olisi hyvä, jos Suomi liittyisi Natoon.

Nato pitää ylimääräiseen huippukokouksen, johon osallistuva presidentti Niinistö sanoo, että Nato-jäsenyyden kiirehtimiseen ei ole aihetta.

Lue lisää: Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg: Olisi hyvä, jos Suomi liittyisi Natoon

Maaliskuu

Presidentti Niinistö keskustelee 1. maaliskuuta Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa Washingtonissa. Tapaamisessa sovitaan maiden välisen yhteistyön lisäämisestä.

Pääministeri Marin sanoo 9. päivä, että keskustelu turvallisuusympäristön muutoksen vaikutuksista, myös Nato-kysymyksestä, käydään kevään aikana.

Ylen 10. päivä julkaistussa gallupissa 62 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä.

Presidentti Niinistö sanoo Ylellä 26. päivä, että Nato-jäsenyys olisi Suomelle ”riittävin turva”. 29. päivä hän sanoo, että hakemisesta ei tarvita kansanäänestystä tai virallista mielipidemittausta.

Yhdysvaltain presidentin Joe Biden ja Suomen presidentin Sauli Niinistö tapasivat n Valkoisessa talossa maaliskuun alussa.

Lue lisää: Lue tästä viidessä minuutissa kaikki oleellinen Suomen Nato-päätöksestä

Huhtikuu

Pääministeri Marin sanoo, että päätös Suomen mahdollisesta sotilasliitto Naton jäsenyydestä tehdään ”ripeästi, eli käytännössä tämän kevään aikana”.

Pääministeri Marin toteaa Tukholmassa, että olisi erittäin hyvä, jos Suomi ja Ruotsi voisivat tehdä samanlaiset Nato-ratkaisut samanlaisessa aikataulussa.

Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon kannattaa HS:n kyselyn mukaan 65 prosenttia suomalaisista.

Toukokuu

Pääministeri Marinin sanoo Saksassa, että Suomen olisi hyvä saada mahdollisen Nato-hakemuksen ja jäsenyyden väliselle ”harmaalle ajalle” turvatakuut.

76 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen liittyvän sotilasliitto Natoon, Ylen 3. toukokuuta julkaisema gallup kertoo.

Suomen Nato-hakemuksen päätöksenteko

Torstaina 12.5. Presidentti Sauli Niinistö kertoo viimeistään kantansa Natoon. Eduskuntaryhmät pitävät ryhmäkokouksiaan.

Perjantaina 13.5. Ruotsin Nato-selvitys on viimeistään valmis. Suomen pääministeri Marin on palannut Japanista.

Lauantai 14.5. Pääministeripuolue sdp päättää virallisesti Nato-kantansa.

Sunnuntai 15.5. Lähteiden mukaan tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta voivat kokoontua nopeastikin sdp:n kannan jälkeen, ehkä jo sunnuntaina antamaan Nato-hakemusta koskevan selonteon eduskunnalle.

Maanantaina 16.5. Eduskunta voi nopeimmillaan tehdä oman päätöksensä päivässä, mutta se on kiinni edustajien puhehaluista. Hyväksynnän jälkeen Suomi voi pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi.

Tiistaina ja keskiviikkona 17.–18.5. Niinistö vierailee Ruotsissa ja tapaa kuninkaan ja maan poliittisen johdon. Hän on arvioinut, että molempien maiden kannat ovat tiedossa tuolloin.

Pääministerit Magdalena Andersson ja Sanna Marin tapasivat Tukholmassa 13. huhtikuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut