HS:n tiedot: Suomi ja Ruotsi pyrkivät jättämään Nato-hakemuksensa näyttävästi yhtä aikaa ensi viikon alkupuolella

Helsingin Sanomien lähteiden mukaan ihanteellista on, että hakemukset voidaan viedä päämajaan samalla oven avaamisella.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Suomen pääministeri Sanna Marin tapasivat Tukholmassa 13. huhtikuuta 2022.

10.5. 16:48

Suomen ja Ruotsin haave yhtäaikaisesta ja näyttävästä hakemista Natoon on lähellä toteutumista, kun maiden Nato-päätösten aikataulut etenevät samaa nopeaa tahtia tällä ja ensi viikolla.

Molemmissa maissa on pyrkimys, että Suomi ja Ruotsi jättävät hakemuksensa samaan aikaan. Jos tämä ei onnistu, ne jättävät hakemuksensa mahdollisimman samanaikaisesti.

Tämä tapahtunee jo ensi viikon alkupuolella.

Naton säännöissä ei kerrota, millainen hakuilmoitus on ja missä muodossa se jätetään. Todennäköinen vaihtoehto on kirje, joka annetaan Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille. Suomen hakemuksen jättänee Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen.

Samanaikaisuutta perustelee viestintä.

Kahden maan jäsenhakemuksen jättäminen olisi yhdessä tai vaikkapa samana päivänä kansainvälinen näyttävä mediatapahtuma.

Se viestisi maiden yhteisymmärryksestä sekä halusta puolustaa myös toisiaan. Erikseen jätettynä hakemuksien jättämisen teho vähenee molemmilta mailta.

Suomen jo pitkään tiedossa ollut päätös hakea Natoon saa ensimmäisen virallisen vahvistuksensa torstaina, kun sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että pääministeri Sanna Marin (sd) kertovat kantansa yhdessä aivan kuten HS ennakoi viime viikolla.

Presidentti kertoo kannastaan ainakin tiedotteella. Marin on torstaina matkoilla Japanissa, joten hänen kantansa tulee kirjallisena.

HS:n tietojen mukaan myös keskustan eduskuntaryhmä ilmoittaa torstaina kannattavansa Suomen liittymistä Natoon. Toistaiseksi puolue on sanonut vain seisovansa valtiojohdon linjausten takana.

Lauantaina kantansa ilmoittaa Sdp. Sen jälkeen kaikkien puolueiden Nato-mielipiteet ovat myös virallisesti tiedossa vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.

Suomessa Nato-hakemukseen tarvitaan tasavallan presidentti, joka voisi päättää hakemuksessa yhdessä hallituksen kanssa vaikka tänään.

Suomessa valtiojohto on kuitenkin päättänyt, että kansanedustajat saavat rauhassa muodostaa omat kantansa.

Eduskunnan kanta on muodostunut samalla kun se on käsitellyt hallituksen eduskunnalle antamaa turvallisuuspoliittista ajankohtaisselontekoa.

Selonteon käsittelyn aikana kansanedustajat ovat voineet kysyä kaiken haluamansa Natosta muun muassa Puolustusvoimien turvatiloissa.

Presidentti ja hallitus tekevät varsinaisen hakemuspäätöksen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (tp-utva) sunnuntaina 15. toukokuuta.

On mahdollista, että Marin ja Niinistö pitävät sen jälkeen tiedotustilaisuuden, mutta asiasta ei ole vielä lopullista päätöstä.

HS uutisoi viime viikolla, että päätös aiotaan tehdä joko 15. ja 16. toukokuuta, mutta 16. päivä ei enää näytä todennäköiseltä.

Tp-utvan kokouksen jälkeen hallitus antaa eduskunnalle toisen selonteon, jota eduskunta alkaa käsitellä yhdessä ensimmäisen selonteon aikana. Toinen selonteko on tiivis selostus Nato-prosessista ja siitä, miksi Suomi hakee Natoon.

Varsinainen hakemus lähtee Naton päämajaan vasta sen jälkeen, kun eduskunta on lopettanut molempien selontekojen käsittelyn.

Selontekojen käsittely alkaa eduskunnassa todennäköisesti maanantaina, mutta sunnuntaikin on mahdollinen. HS:n tietojen mukaan eduskunta kertoo käsittelyn tarkasta aikataulusta torstaina.

Selontekojen käsittelyn pituutta ei voi etukäteen tarkkaan arvioida, mutta se voi mennä jopa tunnissa tai parissa. Pituus riippuu siitä, paljonko kansanedustajat haluavat puhua.

Ruotsissa Nato-hakemuksesta päättää hallitus, jota johtaa sosiaalidemokraatit. Päätöksen siis käytännössä tekee Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue. Se kertoo myönteisestä Nato-kannastaan sunnuntaina 15. toukokuuta.

HS:n tietojen mukaan tämä on ollut Suomen hallituksen tiedossa jo ainakin viime viikosta lähtien.

Maat ovat pitäneet toisensa hyvin tietoisina toistensa aikatauluista koko kevään. Suomen toiveena ja pyrkimyksenä on ollut koko kevään ajan saada Ruotsi tekemään oman päätöksensä Suomen kanssa samoihin aikoihin.

Myös Ruotsissa valtiopäivät käsittelevät hakemusta, joten on vaikea arvioida tarkkaa päivää, jolloin Suomi ja Ruotsi lähettävät tai vievät hakemuksensa Naton päämajaan. Jos loppusuoralla Nato-prosessi lähtee eri suuntiin, toive hakemuksen jättämisestä yhtä aikaa myös hiipuu.

Suomen ja Ruotsin poliittiset johtajat ovat jo pitkään sanoneet, että maiden olisi hyvä kulkea yhtä jalkaa kohti puolustusliitto Natoa.

Maiden Nato-päätösten aikataulut ovat lähestyneet pitkin kevättä sen jälkeen, kun Ruotsi havahtui maaliskuussa, että Suomen Nato-hakemus lähtee todennäköisesti loppukeväästä tai alkukesästä.

Ruotsissa asiaa ei ennen maaliskuuta ollut puitu juuri lainkaan. Maassa ei ollut edes keskustelua Nato-optiosta kuten Suomessa, mutta Ruotsi on saanut pitkin kevättä Suomea kiinni.

Suomen ja Ruotsin Nato-hakemustyö ei pääty ensi viikkoon. Suomen hakemuksen jättämisen jälkeen alkavat neuvottelut Naton kanssa.

Itse neuvottelut kestävät mahdollisesti vain päivän, mutta sopimuksen eri kohtien tarkastuksessa voi viedä viikko tai kaksi. Tämän jälkeen Suomi ja Ruotsi ovat Naton tarkkailijajäseniä.

Kaikkien 30 Nato-maan pitää ratifioida jäsenyydet, mikä voi kestää 4–12 kuukautta. Todennäköisesti se vie ajan, joka on lähempänä neljää kuin 12 kuukautta.

Suomen valtiojohdon Nato-matkat eivät pääty Nato-jäsenyyteen. Paljon Suomen Nato-jäsenyydestä viime kuukausina Euroopassa keskustellut pääministeri Marin matkustaa HS:n tietojen mukaan seuraavaksi Italiaan.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut