Suomen kriittisen infran yhtiöt ovat Nato-superviikolla varpaillaan, varautuvat kyber­iskuihin ja jopa tuho­töihin

Nato-kevät pitää verkkoinfrastruktuuria ylläpitävät organisaatiot varpaillaan.

Suomessa varaudutaan Venäjän mahdolliseen häirintään Suomen Nato-päätöksen aikana. Kuvassa on Olkiluodon voimalasta lähtevä sähkölinja.

10.5. 14:00

Koko alkuvuoden jatkunut vilkas Nato-keskustelu on aiheuttanut huolta siitä, että Venäjä pyrkisi jotenkin häiriköimällä protestoimaan Suomen mahdollista Nato-jäsenyyshakemusta vastaan.

Kuluva viikko on varsinainen Nato-superviikko, sillä sekä Suomen että Ruotsin Nato-päätösten odotetaan varmistuvan.

HS kysyi keskeisiltä verkkoinfrastruktuuriyrityksiltä, miten ne ovat varautuneet siihen, että jokin taho yrittäisi nyt häiritä niiden toimintaa. Soittokierros paljasti, että yritykset ovat tilanteen vuoksi varpaillaan.

Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin käyttötoiminnan johtaja Reima Päivinen kertoo yhtiön rajoittaneen sähkönsiirron tuontikapasiteettia Venäjältä jo huhtikuun lopussa.

”Se oli tiettyä varautumista siihen, jos häirintää tulee”, Päivinen sanoo.

”Muutenkin on kevään aikana käyty läpi varautumista erilaiseen hybridivaikuttamiseen ja kyberiskuihin.”

Päivisen mukaan Fingrid ei ole tehnyt erikoisjärjestelyjä erikseen juuri tälle viikolle, mutta kantaverkkoyhtiö seuraa tilannetta ja sen mahdollista muuttumista.

”Varaudumme kyberiskuihin tai -vaikuttamiseen. Sitten tietysti varaudumme siihen, että jos joku aikoo fyysisesti vahingoittaa sähköjärjestelmää. Siellä on kymmeniätuhansia tolppia ja yli sata sähköasemaa.”

Päivinen myöntää, että valtavan infrastruktuurin valvonta ja suojelu on vaikeaa.

”Meillä on kyllä suunnitelmia valmiuden nostamiseksi, jos tarve sitä vaatii. Nyt on siinä mielessä ollut hiljaista, ettei ole havaittu mitään erityisiä toimenpiteitä meitä kohtaan. Ei ole ollut mitään syytä ryhtyä vastatoimiin.”

Päivinen ei halua mennä Fingridin varautumisen yksityiskohtiin, koska tietoja voitaisiin käyttää yhtiötä vastaan.

Päivisen mukaan Huoltovarmuuskeskus on ollut keskeinen organisaatio, joka on pitänyt yllä turvallisuuden tilannekuvaa pitkin kevättä.

”Eri viranomaiset ja energia-alan yhtiöt ovat kokoontuneet välillä ja vaihtaneet kuulumisia, miettineet varautumista ja jakaneet tilannekuvaa. Sellainen prosessi on ollut menossa”, Päivinen kertoo.

”Verkostot ja toimintatavat ovat olemassa tilannekuvan ylläpitoon. Kukin organisaatio sitten viime kädessä varautuu omalta osaltaan.”

Suomen erillisverkot on valtion omistama yhtiö, joka tehtävänä on varmistaa viranomaisten ja valtion ylimmän johdon viestintä myös poikkeustilanteissa.

Se on käytännössä korkean varautumisen verkko-operaattori, jonka asiakkaita ovat esimerkiksi Puolustusvoimat, poliisi ja pelastustoimi.

Suomen erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki sanoo, että hänen yhtiössään erikseen varautumista on tänä keväänä ollut aika vähän, koska korkean varautumisen toiminta on osa yhtiön normaalia toimintaa.

”Kyberturvallisuuden uhista tulee erilaisia varoituksia erilaisista kanavista. Sitten toki aina tehostetaan seurantaa.”

Lehtimäki kuitenkin myöntää, että tilanne on tällä hetkellä sellainen, että monissa turvallisuusasioissa ”ollaan motivoituneita ihan toisella tavalla, kun ei ole pelkästään harjoitusskenaarioista kyse”.

”Ukrainan sodan myötä tilannekuvapalaverien sisältö on aavistuksen laajentunut, eli mitä kaikkea käsitellään ja kuinka paljon on sellaista, mikä liittyy ihan todelliseen tilanteeseen eikä johonkin harjoitustilanteeseen.”

Lehtimäki muistuttaa, että Suomen erillisverkoissa varautuminen on tehty jo silloin, kun toiminnot on käynnistetty. Esimerkiksi sen kriittisimmät toiminnot ovat kokonaan irti internetistä.

Hän sanoo, että yhtiön internet-rajapinnat on minimoitu tai poistettu kokonaan, mutta sitä ei ole tehty nyt vaan se on normaali järjestely.

”Jos joku pistää vaikka reititystä sekaisin tai yrittää hyökätä jonkin murretun kohteen kautta, niin meidän kriittisimpiin osiin ei ole hyökkäysrajapintaa.”

Hän myöntää kuitenkin, etteivät kaikki Erillisverkon palvelut ole tällaisessa omassa verkossaan. Sen vuoksi pitää olla hereillä.

”Totta kai me tunnistamme, että hyökkääjä koko ajan etsii saumakohtaa tai pehmeää kohtaa, johon kannattaisi yrittää.”

Suomen kaasuverkosta vastaa Gasgrid Finland. Yhtiön toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoo, ettei yhtiön verkossa ole toistaiseksi näkynyt mitään erikoista.

”Me koko ajan monitoroimme tilannetta, ja olemme tähän skenaarioon osaltamme varautuneet osana normaalia varautumista.”

Sipilä korostaa, että vaikka kaasun tuonti Venäjältä loppuisi, niin kotitalouskäyttäjien kaasun saanti on kuitenkin turvattu.

Huoltovarmuuskeskus julisti viime perjantaina Suomen kaasumarkkinalle niin sanotun ennakkovaroitustason. Sen syynä oli kasvanut epävarmuus Venäjän kaasutoimitusten jatkuvuudesta.

”Se tarkoittaa, että on mahdollista, että voi tulla toimitushäiriö”, sanoo Sipilä.

Hänen mukaansa Huoltovarmuuskeskus perustelee ennakkovaroitustasoa sillä, että koska Suomi on kieltäytynyt maksamasta ruplilla maakaasusta toisin kuin Venäjä on vaatinut. Tästä johtuen on mahdollista, että maakaasutoimitukset Venäjältä loppuvat vielä toukokuun aikana.

Sipilä sanoo Gasgridin seuranneen tilannetta pitkään ja varautuneen venäläisen kaasun toimitushäiriöihin eri tavoin.

Lyhyen tähtäimen keino on toimijoiden mahdollisuus tuoda kaasua esimerkiksi Virosta Baltic Connector -putkea pitkin.

Suomen ja Viron välisen kaasuputken eli Baltic Connectorin kompressoriasema Inkoossa. Putken kautta toimitettaisiin korvaavaa kaasua, jos Venäjän kaasutoimitukset keskeytyisivät.

Keskipitkän välin keino ensi talveksi on niin sanotun kelluvan lng-terminaalin tuominen Suomeen. Hankkeesta kerrottiin runsas kuukausi sitten.

Kelluvan terminaalin toteutus etenee Sipilän mukaan suunnitellusti. Lisätietoja on tulossa lähiviikkoina.

Sipilä vakuuttaa, että myös fyysinen turvallisuus on Gasgridissä korkealla prioriteetilla, mutta hän ei halua kertoa aiheesta enempää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut