Lue tästä viidessä minuutissa kaikki oleellinen Suomen Nato-päätöksestä

Suomen Nato-hakemusta koskevassa päätöksenteossa on tällä viikolla käsillä ratkaisevat hetket. Koostimme yhteen tärkeimmät tiedot Natosta ja Suomen tilanteesta jäsenhakemuksen kynnyksellä.

Suomi vastaisi jäsenenäkin edelleen puolustuksestaan, eikä asevelvollisuuteen tulisi muutoksia.

10.5. 13:46

Suomi on päätymässä viikon sisällä hakemaan Nato-jäsenyyttä. Kokosimme yhteen kaiken oleellisen, mitä ennen historiallista hetkeä on tiedettävä.

Naton historia

Nato eli Pohjois-Atlantin liitto perustettiin vuonna 1949 Neuvostoliittoa ja kommunismia vastaan. Perustajajäseniä oli 12: Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Portugali, Belgia, Hollanti, Luxemburg, Tanska, Norja ja Islanti. Varsinaisen sotilasorganisaation luominen tapahtui vasta muutama vuosi myöhemmin Korean sodan aiheuttamien jännitteiden lisääntymisen jälkeen.

Neuvostoliitto haki julkisuustemppuna Naton jäsenyyttä vuonna 1954. Viro liittyi useiden Itä-Euroopan maiden kanssa Natoon vuonna 2004. Viimeisimpänä maana mukaan on tullut Pohjois-Makedonia vuonna 2020. Neuvostoliitto tai Venäjä on protestoinut Naton laajentumista vastaan aina, mutta kaikki laajentumiset ovat lopulta toteutuneet.

Turvatakuut

Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimysten ytimessä ovat Naton lupaamat turvatakuut. Niillä tarkoitetaan Naton perustamis­sopimuksen viidettä artiklaa, jossa todetaan, että aseellinen hyökkäys yhtä Naton jäsentä vastaan on hyökkäys kaikkia jäsenmaita vastaan. Muiden jäsenmaiden, kuten Yhdysvaltojen, pitäisi siis tulla apuun, jos esimerkiksi Venäjä hyökkäisi Nato-maahan.

Artiklan käyttöönotto vaatii kaikkien 30 jäsenmaan hyväksynnän. Maat päättävät itse, mitä apua he lähettäisivät. Viides artikla on aktivoitu historian aikana vain kerran, syyskuun 2001 World Trade Centerin terrori-iskujen jälkeen.

Ainakin Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja Ranska ovat luvanneet tukea Suomea sotilaallisesti jo ennen Nato-jäsenyyden virallista alkamista, jos tarvetta siihen tulisi.

Lue lisää: Britannian puolustusministeri Niinisalossa: ”Tulisimme avuksi, jos tarvittaisiin”

Naton voima

Natolla on vain vähän omia pysyviä joukkoja. Joukot muodostuvat jäsenvaltioiden omista joukoista. Perussopimuksen artikla kolmen mukaan jokainen jäsenvaltio vastaa lähtökohtaisesti itse oman alueensa puolustamisesta.

Teoriassa Nato-maat saavat liikkeelle noin 3,5 miljoonan sotilaan ja siviilihenkilön joukon. Naton etulinjan EFP-joukkoja on sijoitettu esimerkiksi Viroon. Siellä majailee noin 2 000 Nato-maiden sotilasta.

Naton toimintaan kuuluvat ydinaseet ja ydinasepelote. Yhdysvaltojen lisäksi Nato-maista ydinaseita omistavat Britannia ja Ranska. Naton ydinpommien käytöstä päättää Yhdysvaltojen presidentti.

Nato on aktiivinen myös kriisinhallinnassa ja muun muassa Suomi on osallistunut sen kriisinhallintaoperaatioihin.

Suomi Naton kriisin­hallinta­operaatioissa

Bosnia ja Hertsegovina: Vuosina 1996–2003. Operaatiossa palveli noin 2 150 suomalaista.

Kosovo: Vuodesta 1999 alkaen. Operaatiossa on palvellut yhteensä noin 7 330 suomalaista.

Afganistan: Vuosina 2002–2021. Operaatiossa palveli yhteensä noin 2 500 suomalaista.

Irak: Vuodesta 2019 alkaen. Operaatiossa on palvellut noin 10 suomalaista.

Naton kannatus Suomessa

Suomalaisista 76 prosenttia haluaa Suomen liittyvän Natoon, kertoo Ylen maanantaina 9. toukokuuta julkaistu kysely. Enää vain 12 prosenttia vastustaa Nato-jäsenyyttä. Kannastaan epävarmojen osuus on 11 prosenttia.

Yli puolet kansanedustajista, eli 126 kansanedustajaa, on kertonut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Lue lisää: HS-gallup: Nato-jäsenyyden kannatus noussut ennätykselliseen 65 prosenttiin

Näin Suomi hakee jäseneksi

Keskiviikkona 11. toukokuuta eduskunnan valiokunnat jättävät lausuntonsa ulkoasiain­valiokunnalle turvallisuus­selonteosta. Viimeistään torstaina tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo oman Nato-kantansa.

Perjantaina Ruotsin Nato-selvitys on viimeistään valmis. Lauantaina sdp päättää Nato-kantansa. Sunnuntaina 15. toukokuuta presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokoontunevat antamaan Nato-hakemusselonteon eduskunnalle.

Maanantaina 16. toukokuuta eduskunta voi nopeimmillaan tehdä päätöksen hakemisesta päivässä, mutta se on kiinni edustajien puhehaluista. Hyväksynnän jälkeen Suomi voi pyytää liittyä Naton jäseneksi. Presidentti Niinistö vierailee Ruotsissa tiistaina ja keskiviikkona 17.–18. toukokuuta ja tapaa kuninkaan ja maan poliittisen johdon.

Uuden jäsenvaltion liittyminen pitää ratifioida eli vahvistaa kunkin jäsenmaan parlamentissa. Ratifiointiin odotetaan kuluvan 4–12 kuukautta. Ratifiointien jälkeen asia etenee eduskuntaan, joka lopuksi äänestää liittymissopimuksen hyväksymisestä.

Lue lisää: Suomen Nato-ratkaisun hetket käsillä – marssijärjestys on ripeä

Suomi Natossa

Suomi täyttää Naton tavoitteet puolustusmenojen suuruudesta. Lisäksi Suomen armeija on hyvin Nato-yhteensopiva. Suomi vastaisi jäsenenäkin edelleen puolustuksestaan, eikä asevelvollisuuteen tulisi muutoksia jäsenyyden takia.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys nostaisi kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön koko Itämeren alueella, turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan. Suomen hävittäjät olisivat todennäköisesti mukana Ruotsin kanssa Baltian ilmavalvonnassa.

Lue lisää: Tämän vuoksi Nato haluaa Suomen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut