Tappiollisen kasviproteiini­bisneksen uskotaan tuovan vielä voittoa, mutta se vaatii investointeja, tutkimusta ja aikaa

Kasviproteiinituotantoa ja -brändejä ostaneiden yritysten mukaan toiminta saadaan lopulta kannattavaksi tuotannon volyymin kasvattamisella - ”Syöminen on aina kasvumarkkina”.

Ruokaa, johon on käytetty nyhtökauraa.

8.5. 13:00

Helsinki

Kasviproteiinin tuotanto on ollut tappiollista toimintaa, mutta ruoka-alan toimijat uskovat muutokseen. Elintarvikekonserni Raisio osti kotimaista härkäpaputuotteista tunnetun Verso Foodin viime vuonna ja Valio hankki itselleen suositun nyhtökauran kehittäneen Gold&Green Foodsin brändin, patentit ja tuotekehitystoiminnan alkuvuodesta.

Yhtiöiden mukaan toiminta saadaan lopulta kannattavaksi tuotannon volyymin kasvattamisella.

Beanit Härkis -härkäpapupaketti. Beanit on osa Raisio-konsernia.

”Me näemme, että syöminen on sinänsä aina kasvumarkkina. Kaikenlaiselle erilaiselle kuluttamiselle on tilaa, mutta varmasti näiden kasviproteiinien rooli tulee tässä isossa muutoksessa korostumaan”, sanoo Valion kasvuliiketoiminnoista ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi.

Hänen mukaansa kasviproteiinin tappiollisuus ei vaikuttanut Gold&Green Foodsin hankintapäätökseen, sillä yritys halusi nyhtökaurakehittäjän kaltaisen tunnetun ja uraauurtavan brändin itselleen.

Tappiollisuus selittyy muun muassa sillä, että yritysten tulos on haluttu käyttää tuotekehityksen, laitehankintojen ja markkinoinnin kaltaisiin panostuksiin.

Keskeistä on maku

Raision liiketoimintajohtaja Annika Boström-Kumlin kertoo, että tuotteet ovat suosittuja, mutta tuoteryhmä on edelleen pieni.

”Kaikki yritykset, jotka ovat tässä mukana, ovat saaneet investoida aika isosti. Puhutaan ihan uusista tuotantokyvykkyyksistä ja -teknologioista, tuotekehityksestä sekä tutkimuksesta. Tämä kaikki tietysti maksaa. Lisäksi moni yritys on varmasti halunnut investoida myyntiin ja markkinointiin, eli aika etukenosti investoidaan tulevaisuuden kasvavaan tuoteryhmään.”

Yritykset luottavat ruoan megatrendeihin, kuten vastuullisuuteen ja terveellisyyteen. Raision Boström-Kumlinin kertoo, että Suomessa joka kolmas ostaa kasviproteiinituotteita.

Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpään mukaan kasviproteiineilla pyritään usein korvaamaan lihatuotteita, mutta ne tuovat myös lisää vaihtoehtoja ostoskoriin.

”Suuri yleisöhän on nimenomaan sekasyöjiä.”

Tanhuanpään mukaan tuotteen tulee ensisijaisesti olla helppokäyttöinen, kohtuuhintainen ja hyvänmakuinen, jotta se säilyttää suosionsa.

Ruuan laittamista nyhtökaurasta.

Epävarmuutta pellolla

Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Marjo Keskitalon mukaan kasviproteiinibisneksessä täytyy katsoa pidemmälle.

”Kestää useamman kymmenen vuotta, että uusi viljelykasvi on mennyt kaikki vaiheet läpi ja että viljelijät, jatkojalostus, markkinointi ja kuluttajat ymmärtävät sitä. Se tulos ei tule muutamassa vuodessa näkyväksi, vaan siihen tarvitaan monia vuosia.”

Keskitalo pitäisi tärkeänä, että myös maatalouden tutkimusrahoitusta pohdittaessa pellolta saatavat elintarvikekäyttöön tarkoitetut proteiinit otettaisiin voimakkaammin huomioon.

”Olisi hyvä, jos meillä olisi jonkinlainen ymmärrys tästä suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta, että siihen kuuluisi tämä kasviperäinen ja ruoaksi tarkoitettu proteiini. Se ei ole ihan vielä lyönyt läpi kaikkia tahoja. Meillä edelleen aika paljon kilpailee se kotieläintalous ja tämä kasvinviljely.”

Keskitalo kertoo viljelijöiden olevan kiinnostuneita palkokasveista, mutta viljely on koettu osin epävarmaksi. Tutkijan mukaan kasviproteiineissa on vielä perustavanlaatuisia asioita, jotka kaipaavat lisää tutkimusta. Esimerkiksi lopullisen tuotteen maku voi riippua lajikkeesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut