Itärajalle voitaisiin aloittaa järeiden aitojen rakentaminen jo ennen ensi talvea – ”Nyt eletään vähän erilaisessa todellisuudessa”, sisä­ministeri Krista Mikkonen sanoo

Esteitä tai aitoja kaavaillaan nimenomaan itärajan ”kriittisille alueille”.

Vanhemmat rajavartijat Essi Puruskainen ja Teemu Huhtilainen Suomen ja Venäjän välisellä rajalla Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä.

7.5. 20:29

Suomen itärajalle kaavailtu uusi raja-aita odottaa yhä poliittista päätöksentekoa. Taustalla tehdään tällä hetkellä kovaa tahtia suunnittelutyötä ja valmisteluja päätöksenteon tueksi.

Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) mukaan aidan rakennustyöt voisivat nopeimmillaan alkaa jo ennen ensi talvea.

”Aloittaminen voisi tapahtua hyvin nopeastikin. Itse rakentaminen, riippuen siitä kuinka pitkälle matkalle sitä tehdään, on sitten pitkä urakka.”

Tällä hetkellä odotetaan vielä Rajavartiolaitoksen selvitystyön valmistumista. Vasta sen jälkeen selviää, miten laajasta kokonaisuudesta on kyse, Mikkonen kertoo.

Suunnitelman yksityiskohdista tiedetään tässä vaiheessa oikeastaan vain se, että suoja-aitaa ei suunnitella koko rajan pituudelle.

Mikkosen mukaan esteitä tai aitoja mietitään nimenomaan itärajan ”kriittisille alueille”. Tällaisia ovat esimerkiksi rajanylityspaikat ja niiden läheisyydessä olevat alueet.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa keskustellaan itärajan aitaamisesta. Viimeksi keskustelu aidasta poreili viime vuoden marraskuussa entisen sisäministerin Kai Mykkäsen (kok) aloitteesta.

Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi turvallisuustilanne poikkeaa kuitenkin merkittävästi aiemmasta.

Hallituksella on Mikkosen mukaan yhteinen näkemys siitä, että tässä tilanteessa rajaturvallisuutta tulee vahvistaa ja käytännössä sitä on jo tehtykin.

”Meillä täytyy olla oma kyky valvoa vahvasti rajaturvallisuutta. Ennen on voitu luottaa Venäjän osuuteen, mutta nyt eletään vähän erilaisessa todellisuudessa.”

Rajavartiolaitoksen mukaan suunnittelun keskiössä on luvattomien rajanylitysten ennaltaehkäiseminen ja paljastaminen.

Mahdollisen aidan rakentaminen on yksi osa kokonaisuutta, johon liittyvät rajan henkilöresurssit, valvontatekniikka ja infrastruktuuri. Hallitus myönsi huhtikuussa kehitysriihessä Rajavartiolaitokselle tuntuvan lisärahoituksen, yhteensä 163 miljoonaa euroa.

Tuo summa on tarkoitus käyttää henkilöstön lisäämiseen, uuteen valvontatekniikkaan ja esimerkiksi uusien valvontalentokoneiden hankintaan.

Itärajan aitaaminen vaatisi oman rahoituksensa. Mistä ja miten se hankitaan on vielä auki.

Suomen ja Venäjän välinen raja on samalla EU:n rajaa ja mahdollista tulevaa Naton ja Venäjän välistä rajaa.

Mikäli maastoon aloitetaan rakennustyöt, tulee asiassa ottaa huomioon myös Suomen maasto ja se mitä tänne voi esimerkiksi lumiolosuhteet huomioon ottaen rakentaa.

”Monistakin Euroopan valtioista löytyy esimerkkejä siitä, että on osana rajaturvallisuutta päädytty rakentamaan esteitä. Jos yhtä vertailukohtaa yrittää hakea, niin Suomenlahden toisella puolella aitaa on rakennettu Viroon”, kertoo rajaturvallisuusasiantuntija Heikki Ojala Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Rakentamisen tulisi Ojalan mukaan ottaa huomioon Suomen kansallinen näkökulma ja maaston olosuhteet. Esimerkiksi Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla oleva muuri ei ole olosuhteiltaan hyvä vertailukohta Suomen tilanteeseen.

Ojala myös painottaa etteivät raja-aidat yksittäisenä rakenteena riitä estämään esimerkiksi luvatonta maahantuloa.

Kysymysmerkkinä tässä vaiheessa on myös, paljonko mahdolliset raja-aidat tulisivat Suomelle maksamaan.

Jos katsotaan Viroon, siellä rakennetut raja-aidat maksoivat noin 1,3 miljoonaa euroa kilometriltä, kertoo Mikkonen.

Yhtenä keskustelussa esiintyneenä uhkakuvana on ollut se, voisiko Venäjä tuoda Suomen rajalle turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen keinona. Miten vakavana uhkana sisäministeri tätä pitää?

”Erilaista hybridivaikuttamista on ollut nähtävissä ja ennen kaikkea informaatiovaikuttaminen on vahvasti lisääntynyt. Tällainen äärimmäinen tapaus, jossa välineellistämistä käytettäisiin vaikuttamisen keinona on melko massiivinen operaatio. Tietysti nämä kaikki ovat riskejä, jotka täytyy ottaa huomioon ja joihin on varauduttu.”

Mikkosen mukaan aitaamisen suunnittelussa on kuitenkin lähtökohtana rajan ennen kaikkea turvallisuuden yleinen lisääminen ja rajavalvonnan parantaminen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut