Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi pitkällä aikavälillä Itämeren alueen vakautta – Suora lähetys tiedotustilaisuudesta päättynyt

HS:n studio pui selonteon antia suorassa lähetyksessä

13.4. 12:28

Suomen uusi turvallisuuspoliittinen selonteko julkaistiin keskiviikkona. Selonteossa on arvioitu uudelleen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Siinä tarkastellaan muun muassa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä, EU:n roolia ja yhteistyön tiivistämistä Pohjoismaiden, Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Naton kanssa.

Uusi selonteko ei ota kantaa Natoon liittymisen puolesta tai vastaan, mutta sen odotetaan analysoivan Suomen vaihtoehtoja ja käynnistää prosessin, jolla selvitetään eduskunnan tahto Suomen liittymisestä sotilasliittoon.

Ajankohtaisselonteko on valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyssä kello 13. Istunnon jälkeen noin kello 14 ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) pitivät tiedotustilaisuuden.

Lue lisää: Nato-punninta tiivistyy – hallitus antaa odotetun turvallisuusselonteon eduskunnalle

SUOMEN ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi pitkällä aikavälillä Itämeren alueen vakautta, arvioi hallituksen keskiviikkona julkaistu turvallisuuspoliittinen selonteko. Syynä on, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys nostaisi kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön alueella.

Selonteon mukaan Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että se toisi Suomen sotilasliiton turvatakuiden piiriin. Tämänhetkiset puolustusyhteistyöjärjestelyt eivät tuo turvatakuita.

”Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi”, siinä todetaan. Vastaavasti Nato-jäsenenä Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia.

Venäjä on ilmoittanut suhtautuvansa kielteisesti Naton laajentumiseen. Selonteon mukaan jos Suomi päättäisi hakea Natoon, tulisi varautua Venäjän ”laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, kuten esimerkiksi jännitteiden kasvuun Suomen ja Venäjän välisellä rajalla”.

Toisaalta Suomen liikkumatila uhkaa kaveta, jos Venäjän etupiiripyrkimyksiin ei reagoida, selonteossa todetaan.

VARSINAISIA suosituksia Nato-jäsenyydestä selonteko ei sisällä.

Suomen odotetaan tekevän jo kevään aikana päätöksen mahdollisesta Natoon hakemisesta. Selonteko annetaan keskiviikkona eduskunnalle, joka aloittaa sen käsittelyn ensi viikolla. Käsittely eduskunnassa on osa prosessia, jossa Suomi muodostaa asiasta kantansa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) mainitsi tiedotustilaisuudessa, että eduskunta pystyy esimerkiksi valiokuntien asiantuntijakuulemisissa saamaan paljon yksityiskohtaisempaa tietoa kuin tässä selonteossa on mahdollista antaa.

PRESIDENTTI Sauli Niinistö totesi keskiviikkona lausunnossaan, että tärkeät turvallisuuspoliittiset päätökset ”vaativat taakseen punnitun analyysin ja jaetun tilannekuvan”.

”Selonteon julkaisu käynnistää parlamentaarisen vaiheen, jonka aikana eduskunta keskustelee selonteosta. Nyt on muodostettava selkeä linja Suomen suunnalle”, hän sanoi tiedotteen mukaan.

”Johtopäätösten aika lähestyy”, sanoi myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) tiedotustilaisuudessa.

Artikkelia päivitetty 13.4. kello 15.13 kauttaaltaan ministerien ja presidentin kommenteilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut