Nato-punninta tiivistyy – hallitus antaa odotetun turvallisuusselonteon eduskunnalle

Pääministeri Sanna Marin tapaa ruotsalaiskollegansa Magdalena Anderssonin samaan aikaan Tukholmassa.

Keskiviikkona punnitaan Nato-jäsenyyttä. Kuvassa ulkoministeri Pekka Haavisto (oik.) ja, puolustusministeri Antti Kaikkonen puhuivat tiedotustilaisuudessa, joka koski Afganistanin evakuointioperaation päättymistä Helsingissä 27. elokuuta 2021.

13.4. 8:00

STT

Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden punninta on alkamassa toden teolla. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on antamassa keskiviikkona eduskunnalle ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta.

Selonteko sekä laajemmin turvallisuuden ja puolustuksen kysymykset ovat esillä keskiviikkona myös Tukholmassa, jossa Marin tapaa kollegansa Magdalena Anderssonin.

Suomen ja laajemmin koko Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä tapahtui iso muutos sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan.

Nyt valmistunut selonteko käynnistää prosessin, jolla selvitetään eduskunnan tahto Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon. Varsinaisia päätöksiä mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemisesta on luvassa vasta myöhemmin keväällä.

Selonteko on esillä valtioneuvoston yleisistunnossa kello 13. Tämän jälkeen asiasta on määrä järjestää tiedotustilaisuus, jossa ovat mukana ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr).

Selonteon on tarkoitus tulla julkiseksi heti valtioneuvoston istunnon jälkeen.

”Selonteko esittelyssä”

Marinin ja Anderssonin keskusteluiden pääaiheiksi kerrottiin etukäteen turvallisuusympäristön muuttunut tilanne Euroopassa sekä Suomessa ja Ruotsissa käytävä turvallisuuspoliittinen keskustelu. Ei ole sattumaa, että Marin tapaa Anderssonin vähän ennen kuin Suomessa julkistetaan ajankohtaisselonteko. Ruotsin hallituksen viestinnästä kerrottiin tiistaina Dagens Nyheter -lehdelle, että Marin esittelee selonteon sisältöä Anderssonille ennen sen julkistamista.

Esiin noussee myös keskustelu, joka virisi, kun ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kommentoi viikonloppuna, että Suomi voisi harkita puolustusliittoa Ruotsin kanssa vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle. Sekä Suomen että Ruotsin puolustusministerit totesivat, ettei asia ole valmistelussa.

Suomen ja Ruotsin pääministereillä oli viimeksi kahdenkeskinen tapaaminen Helsingissä viime kuun alkupuolella.

Selonteossa joitakin kymmeniä sivuja

Eduskunnalle annettava ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista. Sen ei odoteta ottavan suoraa kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei.

STT:n saamien tietojen mukaan selonteossa on pyritty tiiviiseen esitykseen –  sen pituus on joitakin kymmeniä, ei satoja sivuja.

Eduskunta käy lähetekeskustelun pääsiäisen jälkeen

Eduskunnan on määrä käydä selonteosta lähetekeskustelu pääsiäispyhien jälkeen keskiviikkona. Eduskunnan sivujen mukaan samassa täysistunnossa on tarkoitus käydä myös kolmea kansalaisaloitetta koskeva lähetekeskustelu. Näistä kaksi liittyy Nato-jäsenyyteen ja kolmas jalkaväkimiinakiellosta irtautumiseen.

Lähetekeskustelun jälkeen selonteko etenee valiokuntakäsittelyyn. Eduskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) kertoi aiemmin STT:lle, että vastuuvaliokuntana toimii ulkoasiainvaliokunta, joka tekee asiasta mietinnön. Lausuntoja antavat ulkoasiainvaliokunnalle muut valiokunnat.

Selonteon käsittely kestänee joitakin viikkoja

Mietinnön valmistumisen jälkeen asia siirtyy takaisin suureen saliin eli uuteen täysistuntoon, joka keskustelun lopuksi hyväksyy eduskunnan selontekoa koskevan kannanoton. Jos kannanoton sisällöksi tehdään mietinnöstä poikkeava kannatettu esitys, kansanedustajat äänestävät siitä. Kannanotto lähetetään valtioneuvostolle tiedoksi eduskunnan kirjelmänä.

Vanhanen arvioi aiemmin STT:lle, että eduskunta käsittelee selontekoa joitakin viikkoja.

Puheenjohtajaneuvosto on asettanut selonteon eduskuntakäsittelyn ajaksi koordinaatioryhmän varmistamaan eri toimijoiden välistä tiedonkulkua. Sen jäseninä ovat kaikkien eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Ryhmää johtaa Vanhanen.

Varsinaisen päätöksen tekee valtionjohto

Varsinaisen päätöksen Natoon hakeutumisesta tekee valtionjohto. Nato-päätös voidaan tehdä nopeastikin, eikä se ole sidottu eduskunnan prosessiin. Nato-käsittelyn osalta ei ole mitään täsmällistä, muodollista mallia.

”Selvää on, että jos Suomi haluaa hakea kansainvälisen järjestön jäseneksi, hallituksen pitää tehdä siitä esitys, ja ennen hallituksen päätöstä, se käsitellään presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (TP-Utva)”, Vanhanen sanoi aiemmin STT:lle.

Eduskunnalle on valmius laatia vielä uusi selonteko tai tiedonanto. Hallitus antaisi siinä täsmällisen linjauksen Nato-jäsenyydestä.

”Itse pitäisin todennäköisimpänä muotona selontekoa, josta sitten lopuksi äänestetään eduskunnassa, jos on poikkeavia ehdotuksia”, Vanhanen sanoi.

Natossa oma prosessi

Jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, siitä alkaisi monipolvinen prosessi. Sen kulkua avasi aiemmin oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriön oikeuspalvelusta.

Ensin käytäisiin liittymiskeskustelut. Suomen valmiutta jäsenehdokkaana arvioitaisiin Naton neuvostossa.

Liittymiskeskustelujen jälkeen Suomi vastaisi aiekirjeellä, jolla se vahvistaisi olevansa valmis sitoumuksiin, jotka neuvottelujen aikana on selvitetty. Nato vastaisi kirjeeseen, minkä jälkeen katsottaisiin, että neuvottelut ovat päättyneet.

Suomen liittymispöytäkirja valmisteltaisiin, ja sen allekirjoittaisi Naton 30 jäsenvaltiota Naton neuvostossa. Sen jälkeen Nato-maiden pitäisi hyväksyä Suomen liittymispöytäkirja kansallisten menettelyjensä mukaisesti.

Tämän jälkeen pallo siirtyisi jälleen Suomeen. Valtioneuvosto antaisi hallituksen esityksen eduskunnalle. Se olisi käytännössä Pohjois-Atlantin sopimus, jonka liitteenä on Suomen liittymispöytäkirja. Lopulta presidentti päättäisi, että Suomi liittyy Natoon. Sopimus saatettaisiin lailla ja asetuksella Suomessa voimaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut