Tehy ja Super: Hoitajalakon toinen aalto siirtyy alkamaan 20. huhti­kuuta – aiempi lakko päättyy pääsiäiseksi

Järjestöjen mukaan lakon siirtäminen antaa sairaanhoitopiireille lisäaikaa varautua ja myös sovittelulautakunnalle aikaa sovitella kunta-alan työriitaa.

Hoitajat osoittivat mieltään Tehyn ja Superin mielenilmauksessa Meilahden kampuksen alueella Helsingissä 1. huhtikuuta.

11.4. 17:13

Toinen hoitajalakon aalto siirtyy alkamaan pääsiäisen jälkeen, ellei neuvottelutulosta saada aikaiseksi sitä ennen, kertovat hoitajajärjestöt Tehy ja Super.

Pääsiäisenä hoitajat ovat töissä, sillä ensimmäinen lakko päättyy perjantaiaamuna.

Tehyn ja Superin uuden ilmoituksen mukaan toinen lakko alkaa keskiviikkona 20. huhtikuuta ja päättyy keskiviikkona 4. toukokuuta.

Lakko koskee erikoissairaanhoitoa 13 sairaanhoitopiirissä. Tuolloin lakossa on järjestöjen mukaan noin 35  000 hoitajaa.

Hoitoalan järjestöt aloittivat lakon huhtikuun alussa kuudessa sairaanhoitopiirissä. Lakon oli määrä laajentua seitsemään muuhun sairaanhoitopiiriin jo tämän viikon perjantaina.

Työministeri siirsi laajempaa lakkoa jo kertaalleen valtakunnansovittelijan esityksestä, eikä sitä olisi voitu siirtää toista kertaa.

Lakkoilmoituksen tekijä voi kuitenkin itse esittää uutta lakon lykkäystä, mikäli työriidan vastapuoli siihen suostuu.

Tehyn ja Superin itsensä esittämä lakon siirto tarkoittaa nyt käytännössä sitä, että pääsiäisenä on lakoton tila, kun ensimmäinen lakko päättyy pitkänäperjantaina aamukuudelta.

”Pääsiäinen ei ole meille pyhä, eikä lakko ole meille itsetarkoitus”, sanoo HS:lle Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

”Varmasti ne ilahtuvat”, Paavola arvioi sairaanhoitopiirien reaktioita laajemman lakon lykkäämiseen.

Paavola torjuu epäilyt siitä, että syynä olisi se, että järjestöjen lakkokassat olisivat hupenemassa, kun lakkoavustus on 140 euroa päivässä.

”Se ei pidä paikkaansa, mutta nyt tarvitaan lisää aikaa sovitteluun, jotta hoitajapulasta päästäisiin”, Paavola sanoo.

Järjestöjen mukaan työnantajat olivat ensimmäisen lakon alkaessa valmistautumattomia. Uuden lakon siirtäminen antaa niiden mukaan lisäaikaa varautua ja suunnitella tarvittavia muita kuin suojelutyöhön liittyviä toimenpiteitä laajemman työtaistelun varalle.

Myös lakon piirissä olevien hoitoalan ammattilaisten määrä on laskenut. Aiemmin toisen lakon piirissä arvioitiin olevan noin 40 000 hoitoalan ammattilaista.

Tämä johtuu järjestöjen mukaan siitä, että lakon rajoja on tarkistettu siten, että se kohdistuu vain erikoissairaanhoitoon.

Ulkopuolelle jäävät vanhuspalvelut ja perusterveydenhuolto. Esimerkiksi vanhuspalveluissa lain säätelemä henkilöstömitoitus alittuu säännönmukaisesti ja vaarantaa potilasturvallisuuden normaaliaikanakin.

”Jatkuva hoitajapula ja laissa määritellyn mitoituksen alitus aiheuttaa koko ajan vanhuksille erittäin merkittävää haittaa ja vaaratilanteita. Mikäli lakon vuoksi toimintaa siitä edelleen supistettaisiin, tilanne olisi heidän kannaltaan kohtuuton”, sanoo Superin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.

Tehy ja Super aloittivat hoitajalakon kuuden sairaanhoitopiirin alueella 1. huhtikuuta. Lakon piirissä ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Helsingin ja Uudenmaan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit. Tässä vaiheessa lakossa on noin 25 000 hoitajaa.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli varauduttu lakon alkamiseen tulevana perjantaina, kertoo hallintoylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä.

”Ensimmäinen varautumiseen liittyvä kokous järjestöjen kanssa oli viime viikolla”, Suonsyrjä kertoo.

Vaikka Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei ole tähän mennessä ollut lakkoon menneiden joukossa, on lakolla ollut vaikutuksia myös Etelä-Pohjanmaalla, Suonsyrjä kertoo.

Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays) on lakon alkamisen jälkeen siirretty joitakin potilaita jatkohoitoon Seinäjoen keskussairaalaan.

”Potilaita on ollut reilu kymmenkunta. Osa heistä on ollut sellaisia, että heidät olisi muutenkin saatettu kotiuttaa meidän kautta”, Suonsyrjä kertoo.

Lakon siirtyminen antaa Suonsyrjän mukaan lisäaikaa suunnitteluun ja helpottaa pääsiäispyhien järjestelyjä. Suonsyrjä toivoo myös, että koronapotilaiden määrä ehtisi lähteä uudelleen laskuun.

”Meillä ehdittiin sulkea viime viikolla erillinen pandemiaosasto, kun koronapotilaiden määrä näytti jo laskevan, mutta määrät lähtivät uudelleen nousuun”, Suonsyrjä kertoo.

Suonsyrjän mukaan toisen lakon alkamiseen oli tehty jo alustavia suunnitelmia. Muun muassa osaa kiireettömästä hoidosta on varauduttu siirtämään. Toimenpiteitä ei kuitenkaan ehditty vielä aloittaa.

”Sihteerityötä on varauduttu lisäämään niillä osastoilla, joissa ajanvarausta ei ole mahdollista tehdä tekstiviestitse, vaan se vaatii enemmän suunnittelua”, Suonsyrjä kertoo.

Lakolla olisi Suonsyrjän mukaan vaikutuksia myös laboratorio- ja röntgentoimintaan myös maakunnissa.

Myös Lapin sairaanhoitopiirissä oli tehty alustavia suunnitelmia lakon laajentumista silmälläpitäen jo perjantaina, kertoo henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen.

”Pääsiäinen meillä on muutenkin taukoa kiireettömästä toiminnasta, mutta lakon siirtyminen antaa hieman enemmän aikaa varautua”, Kuittinen sanoo.

Lakko vaikuttaisi Lapissa ennen kaikkea kiireettömään hoitoon. Ensihoito Lapin sairaanhoitopiirissä olisi pystytty Kuittisen mukaan hoitamaan liki tavallisesti.

”Se olisi meillä hoidettu suojelutyön perusteella. Meillä normaalistikin on pienemmillä paikkakunnilla vain yksi tai kaksi ambulanssia, joten sieltä ei ole mistä ottaa”, Kuittinen sanoo.

Pääsiäinen on Lapin lomasesonkia. Se näkyy myös Lapin keskussairaalassa, sillä tapaturmia ja niiden myötä akuutteja leikkauksia voi tulla tavallista enemmän.

"Se sitoo tietysti henkilökuntaa”, Kuittinen kertoo.

Näin hoitajalakko laajenee

Jos sopuun ei päästä ennen sitä, lakko alkaa keskiviikkona 20. huhtikuuta seuraavissa sairaanhoitopiireissä:

  • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

  • Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

  • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

  • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (lukuun ottamatta Keski-Suomen seututerveyskeskus)

  • Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

  • Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

  • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

  • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

  • Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (lukuun ottamatta Kysteri-liikelaitos)

  • Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

  • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

  • Järvi-Suomen terveys oy, Docta oy, Tervia osaajat oy, Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta sekä Kaiku 24 oy

  • Lisäksi Seure henkilöstöpalvelut oy:n sekä Sarastia rekry oy:n työntekijät, jotka työskentelevät edellä mainittujen organisaatioiden erikoissairaanhoidon palvelujen piirissä.

Lue lisää: ”Meillä on sairaala tupaten täynnä” – Satasairaalassa valmistaudutaan lakon vaikutuksiin, vaikka tilaa muiden sairaanhoitopiirien potilaille ei juuri ole

Lue lisää: MTV Uutiset: Hallitus ei ole vielä esittämässä kiisteltyä potilasturvallisuuslakia

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut