Saarikko uskoo kehysriihen pysyvän aikataulussa – Marin lupasi ratkaisuja puolustukseen ja varautumiseen

Puolustusministeri Kaikkonen toivoo lisäyksiä kertausharjoituksiin jo tälle vuodelle. Sen sijaan hoitajalakon ratkominen ei ole riihen työlistalla.

Pääministeri Sanna Marin sekä silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko hallituksen puoliväliriihen loppuinfossa Helsingissä 29. huhtikuuta 2021.

5.4. 10:43 | Päivitetty 5.4. 10:44

Helsinki

Hallituksen kehysriihi pysyy tänä vuonna aikataulussa, uskoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).

Saarikko kertoi kantansa Helsingin Säätytalolla, kun hallitus aloitti kaksipäiväisen riihensä tiistaina aamupäivällä. Hallitus hahmottelee riihessä julkista taloutta tulevien vuosien suuntaan poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavassa talouden tilanteessa. Riihtä varjostaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan noin puolitoista kuukautta sitten.

”Ilman muuta Ukrainan sota vaikuttaa myös kehysriiheen, ja me tulemme tekemään täällä ratkaisuja niin puolustusministeriön hallinnonalalle, sisäiseen turvallisuuteen kuin kokonaisuudessaan varautumiseen liittyen”, pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) lupaili merkittäviä lisäpanostuksia puolustukseen. Tarkat summat ratkaistaan hänen mukaansa riihessä, mutta hän ennakoi rahoitusta materiaalihankintoihin ja kertausharjoituksiin, joiden järjestämisessä on ollut vajetta koronapandemian vuoksi.

”Toivon, että tätä vajetta päästään paikkaamaan selkeästi jo tämän vuoden aikana, mutta myös tuleville vuosille tulen esittämään lisäyksiä”, Kaikkonen sanoi.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) puolestaan puhui sisäisen turvallisuuden vahvistamisesta. Tämä kattaisi hänen mukaansa niin poliisin kuin rajavalvonnan toiminnan. Ministeriönsä tontille hän toivoi huomiota myös Ukrainasta paenneiden vastaanottamiseen.

Sosiaaliturvaan toistasataa miljoonaa?

Saarikon mukaan kyseessä ovat miljardien lisäykset, kun puhutaan tulevista vuosista yhteensä.

Hän arvioi Ylelle lauantaina, että esimerkiksi 60 000 Ukrainan pakolaista toisi arviolta noin puolen miljardin euron vuosittaiset lisämenot tulevina vuosina.

Säätytalolla sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) puolestaan arveli, että hänen ehdotuksensa kansaneläkeindeksin korottamisesta nousseiden elinkustannusten vuoksi toisi 100–200 miljoonan kulut, riippuen korotuksen tasosta. Hän huomautti, että tarkka lisäys riippuu elinkustannusten noususta, johon indeksin korotus ankkuroituu.

Hoitoalan työkiista ei aihelistalla

Uusista menoista huolimatta Marin lisäsi, että aiemmat linjaukset kehystason alentamisesta eli menoleikkauksista ovat ratkaistavissa riihessä.

Hallitus on aiemmin sopinut tekevänsä 370 miljoonan euron edestä leikkauksia tietyiltä hallinnonaloilta, vaikka Ukrainan sota on tuonut tarvetta myös lisämenoille.

Leikkauksia on povattu muun muassa liikenneinfraan, sillä esimerkiksi tutkimukseen liittyvät leikkaukset on haluttu perua taloustilanteen jälleen vaikeutuessa. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) vakuutti, että perustienpidosta tingitään viimeisenä.

Sen sijana kuun alusta alkaneen hoitoalan työkiistan ratkominen ei ole riihen aihelistalla. Hoitajajärjestöt Tehy ja Super tavoittelevat merkittävää palkkaohjelmaa.

”Työmarkkinajärjestöt sopivat palkoista ja työehdoista. me emme täällä neuvottele julkisen sektorin työmarkkinatilanteesta”, Marin sanoi.

Vuosi sitten kehysriihi kriisiytti hallituksen sisäisiä välejä siinä määrin, että neuvottelut kestivät pitkälle toista viikkoa. Lopulta hallituspuolueet saivat kuitenkin sovittua, että kehys ylittyy tänä vuonna 900 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna 500 miljoonalla eurolla. Syynä olivat koronaviruspandemian aiheuttamat lisämenot.

.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut