Käynnissä oleva UPM:n lakko on pisin liittolakko koskaan – Tällaisia merkittäviä lakkoja Suomen historiassa on ollut: ”Silloin menetettiin perhanasti työpäiviä”

Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm kertoo, mitkä ovat olleet Suomen historian merkittävimpiä työtaisteluita. Joukossa on lakkoja ja työsulkuja. Käynnissä oleva UPM:n Paperiliiton lakko on tähän mennessä pisin lakko, mutta vuoden 1956 yleislakossa menetettiin eniten työpäiviä.

Tehyn ja Superin lakko alkoi kuudessa sairaanhoitopiirissä. Tampereella Taysin päärakennuksen ulko-ovessa Tampereella oli tiedote lakosta.

3.4. 20:12

Tällä hetkellä lakkoilevat sairaanhoitajat ja UPM:n Paperiliiton työntekijät. UPM:n lakko on Itä-Suomen yliopiston dosentin Tapio Bergholmin mukaan pisin lakko sotien jälkeen.

Usein työtaistelut ovat olleet ketjureaktioita. Lakoilla on taipumuksena alkaa siitä, että työntekijät kokevat jääneensä muista jälkeen.

Bergholmin mukaan Suomen historian lakoilla ei ole mitään yhteistä tekijää, joka olisi lopettanut ne. ”On tapahtunut aivan yllättäviä käänteitä. Pitkät uuvutuskamppailut voivat päättyä toisen osapuolen tyrmäysvoittoon. Etukäteen ei pysty sanomaan, kuinka käy”, Bergholm kertoo.

Lakot ovat aina arvaamattomia, sillä suhdanteet voivat kääntyä tai voi syttyä vaikkapa sota. Työtaistelun psykologia kiinnostaa Bergholmia. ”Usein vastapuoli saa tietää, mitä toiset suunnittelevat. Suomi on pieni maa. Yllätysmomentti puuttuu.”

Nyt Bergholm luettelee, mitkä ovat merkittävimpiä lakkoja.

Lue lisää: Lakko UPM:n tehtaissa on Suomen historian pisimpiä ja ajanut jo kymmenet työntekijät irtisanoutumaan – Tästä poikkeuksellisessa työkiistassa on kyse: ”Ihmiset ovat täysin kyllästyneitä”

Kruununjalokivenä aikakauslehti

Metsäteollisuuden työtaistelut 2000

Paperiteollisuus on kokenut kovia tällä vuosituhannella. 2000–2001 oli yksi työtaistelu ja vuonna 2005 metsäteollisuuden työsulku. ”Työtaistelut liittyivät todennäköisesti siihen, että aiemmin metsäteollisuus oli ikään kuin eliitin ala ja Suomen kansantalouden selkäranka. Kilpailukykyongelmat ratkaistiin markan devalvoimisella. Kun meille tuli yhteinen valuutta, kilpailukykytilanne muuttui.”

Lisäksi metsäteollisuudessa oli käynnissä rakennemuutos. Pakkausmateriaalien markkinat kasvoivat, mutta painopaperien eli käytännössä aikakauslehtien, kirjojen tai sanomalehtien markkinat laskivat. ”Onhan se kummallista, että aiemmin päällystetty aikakauslehti oli metsäteollisuuden kruununjalokivi. Sitten selluloosan tuotantoa lisättiin, hinnat olivat kohdallaan mutta paperissa oli ylituotantoa.”

Työtaisteluissa näkyi Bergholmin mukaan rakennemuutoksen tuska. ”Lisäksi vuorotyö on aika hankalaa ja prosessityössä täytyy olla tarkkaavainen.”

Lama tyrmää työtaistelut

Pelastajien lakko 1998

1990-luvulla työtaisteluiden määrä romahti laman takia. Elintarviketeollisuudessa ja sairaanhoitajilla oli Bergholmin mukaan yrityksiä, mutta dramaattisen taistelu oli palomiehillä. He olivat lakossa kolme kuukautta, mikä oli ennen UPM:n Paperiliiton lakkoa kaikkein pisimpään sitten sotien.

Ketjureaktio julkisella sektorilla

Akavan lakkoaalto 1984–1986

Mukana olivat OAJ:n jäsenet eli peruskoulun opettajat, lastentarhaopettajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät, eläinlääkärit, kirjastonhoitajat ja kunnalliset farmaseutit. Lakkoaallossa erityisesti julkisen sektorin naisvaltaiset alat tulivat vahvasti esiin.

Bergholmin mukaan Yhdysvalloissa on sellainen teoria kuin preeriatulipalo. Kyse oli ketjureaktiosta.

”Eli Suomeen sovellettuna voisi sanoa, että teollisuustoimihenkilöt olivat ensimmäinen toimiala, jossa kiinteäpalkkaiset naisalat järjestäytyivät. Seuraavaksi sairaanhoitajat saivat kohtuulliset korotukset, ja muutkin alat lähtivät liikkeelle. 1980-lukua voi kutsua naismobilisaation vuosikymmeneksi.”

Sairaanhoitajien palkat nousevat

Tehyn lakko 1983

Uusi ammattiliitto kokosi vuonna 1982 sairaanhoidon ammattilaisia yhteen samaan ammattiliittoon. Tehy onnistui sitkeällä lakolla saamaan alan palkkoihin tasokorotuksen.

Naiset vaativat oikeutta

Suomen teollisuustoimihenkilöinen lakko 1980

Konttoriväen työtaistelu oli modernin ajan ensimmäinen naisvaltainen lakko, joka oli menestyksellinen. Konttorityöntekijöillä on kiinteä palkka, mutta tehtaalla on palkkaliukumia ja urakkatyötä. ”Se oli pitkä kamppailu, jossa naiset pitivät puoliaan.”

1970-luvun suuret lakkovuodet

Metallilakko 1971

1970-luvulla oli suuria lakkovuosia, mutta tämä on niistä merkittävin. Lähes koko ammattiliitto oli mukana. Lakko kesti puolitoista kuukautta, ja siinä menetettiin paljon työpäiviä.

Työmarkkinoiden ilmaveivi

Viranhaltijoiden lakko 1963

Lakko kesti noin kuukauden, ja se liittyi SAK:n hajaannukseen. ”Oli koomista, että SAK:sta irtaantuneet virkamiesjärjestöt menivät lakkoon, ja SAK:n ministerit olivat työnantajina setvimässä sitä. Sanotaanko, että se on aikamoinen ilmaveivi työmarkkinoiden historiassa.”

”Perhanasti menetettyjä työpäiviä”

Yleislakko 1956

Suuri yleislakko on historiankirjoissa. Yleislakossa oli kyse siitä, ettei hinta- ja palkkasäännöstelyn mahdollistavaa valtuuslakia jatkettu vuoden 1956 alusta. Hinnat pomppasivat nousuun. SAK vaati korvaavaa palkankorotusta, mutta pian lakon jälkeen hintojen nousu vain jatkui.

SAK:ssa oli tuohon aikaan noin 270 000 jäsentä. Tilastojen mukaan työtaisteluihin osallistui 400 000 jäsentä. ”Se on siitä harvinainen työtaistelu, että osallistuneita oli enemmän kuin järjestöjen jäsenmäärä. Tämä on sellainen työtaistelu, jossa on Suomen historiassa menetetty kaikkein eniten työpäiviä.”

Lakko itsessään kesti 19 päivää. ”Kun lasketaan karkeasti kaikkien työtaisteluun osallistuneiden määrä 19:llä, saadaan ihan perhanasti menetettyjä työpäiviä. Edes 1970-luvun ennätyslakkovuosina ei ollut näin paljon osallistujia.”

1950-luvulla lakot olivat pitkiä uuvutuskamppailuja. ”Karkeasti voisi sanoa, että SAK:n yleislakkouhka pelasti ammattiliitot.”

Lakot uhkasivat hajottaa SAK:n

Lakkoaalto 1949

Useat ammattiliitot aloittivat peräkkäin lakkoja, jotka päättyivät huonosti. Mukana olivat esimerkiksi Rakennustyöväen liitto, Kuljetustyöväen liitto, Elintarviketyöntekijöiden liitto ja Muurarien liitto. Kaikki mukaan lähteneet ammattiliitot erotettiin SAK:sta.

”Lakkoaalto uhkasi hajottaa SAK:n. Seuraavana vuoden aikana suurin osa erotetuista liitoista hyväksyttiin takaisin. Tosin esimerkiksi Metsä- ja Uittotyöväen liittoa ei koskaan hyväksytty takaisin.”

Mellakoita kommunistien ja demareiden välillä

Arabian lakko 1948

Arabian tehtaalla oli pitkä ja sitkeä lakko, joka alkoi urakkapalkoista. Vastakkain olivat sosiaalidemokraatit ja kommunistit. Silloin oli sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus, oppositiossa SKDL.

”Lasi- ja posliinityöväen liitto lähti murtamaan lakkoa, ja SAK mursi lakkoa. Se oli sosiaalidemokraattien ja kommunistien välinen kamppailu, johon kuului jopa mellakoita. Kommunistit hävisivät. Taistelu oli symbolinen.”

Presidentti pani lakon nurin

Viranhaltijalakko 1947

Lakko oli siinä mielessä merkittävä, ettei viranhaltijoilla ollut lakko-oikeutta. Kyseessä oli valkokaulusväen ensimmäinen lakkoiluyritys. ”Presidentti Paasikivi pani lakon nurin. Hän huusi liiton johdolle, ja lakko loppui lyhyeen.”

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut