Valtio­varain­ministeri Saarikolla on suomalaisille vakava viesti: jokaisen on varauduttava tinkimään elin­tasostaan

Hallitus rikkoo menokehyksensä jälleen. Se ei silti avaa velkahanoja niin paljon, että hintojen nousu hyvitettäisiin kansalaisille ja yrityksille valtion pussista. ”Jostain pitää luopua”, Annika Saarikko sanoo.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko Säätytalon edustalla Helsingissä perjantaina.

19.3. 13:13

Vielä kuukausi sitten valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) varautui käymään tarvittaessa kovia vääntöjä, jotta talouspolitiikassa palataan koronakriisin jälkeen kohti normaalia ja hallituksen aiemmin sopima katto valtion rahankäytölle pitää ensi vuonna.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti asetelman.

Nyt Saarikko toteaa, ettei niin sanotuissa menokehyksissä pysyminen ole realistista tänä eikä ensi vuonna. Velkaa otetaan suunniteltua enemmän.

”Joudumme turvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden vuoksi tekemään poikkeuksellisia ratkaisuja. On selvää, että viime keväänä sovitusta menotasosta on poikettava muuttuneen tilanteen synnyttämien välttämättömyyksien osalta”, Saarikko sanoo työhuoneessaan Valtioneuvoston linnassa.

Loppuvuodesta keskustan puheenjohtaja uhkasi puolueensa jättävän hallituksen, jos muut hallituspuolueet ”keimailevat talousryhdillä” ja haluavat kasvattaa valtion menoja yli sovitun.

Voiko nyt sanoa suoraan, että keskusta ei ole lähtemässä hallituksessa?

”Asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut. Vakaus on tämän maan keskeisimpiä arvoja juuri nyt. On aika ennen ja jälkeen Venäjän hyökkäyssodan. Meidän ja pääministeripuolueen [Sdp:n] välillä on vallinnut yksituumaisuus tärkeysjärjestyslistan rakentamisessa. Olen siitä todella iloinen ja uskon, että se on Suomen etu.”

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja Saarikko eduskunnassa. Erimielisyydet Sdp:n ja keskustan välillä ovat ainakin toistaiseksi hälventyneet.

”Tämä aika on sellainen, että jostain totutusta voi joutua tinkimään.”

Tärkeysjärjestys on sana, jota valtiovarainministeri korostaa useaan otteeseen. Vaikka valtion rahankäyttöä nyt lisätäänkin, menokohteet valitaan Saarikon mukaan tarkoin.

”Tämä ei ole koronakriisi, jonka vuoksi meillä on taustalla 15 miljardin euron ylimääräiset menot. Nyt ei ole tarpeen samalla tavoin avata velkahanoja monella rintamalla tai suhtautua avokätisesti kaikkiin menotarpeisiin. Niin ei tule tapahtumaan.”

Lisäksi tarkoituksena on yhä tehdä hallituksen aiemmin sopimat 370 miljoonan euron leikkaukset. Yksityiskohtiin Saarikko ei halua mennä.

Saarikko heittäytyy hetkeksi filosofiseksi. Hän sanoo pohtineensa työhuoneessaan ministeripestin aikana paljon sitä, mikä on valtio. Saarikko kertoo vakuuttuneensa siitä, että valtion ydintehtävä on viime kädessä taata kansalaistensa turvallisuus.

”Korona-aikana ja nytkin valtio on myös joutunut vastaanottamaan taloudellisia iskuja, jotka ovat olleet kohtuuttomia kansalaisille tai yrityksille. Mutta samalla haluan sanoa suomalaisille, että kun valtion ydintehtävä on noussut kaikkein tärkeimmäksi, niin se tarkoittaa, että jostain pitää luopua. Se helppo ja hyvä, mihin olemme niin monessa tottuneet, ei välttämättä ole itsestään selvää.”

Valtiovarainministerin mukaan valtio ei pysty paikkaamaan kansalaisille esimerkiksi hintojen noususta aiheutuvaa lovea lompakkoon. Suomalaisten on siis varauduttava tinkimään elintasostaan.

”Hintojen nousu on kaikkein vaikein asia pienituloisille, se on hyvä muistaa nytkin. Tämä aika on sellainen, että jostain totutusta voi joutua tinkimään. Suomen on sopeuduttava arvaamattomaan Venäjään, ja jokaisen suomalaisen on sopeuduttava sen seurauksiin.”

Sama pätee myös yrityksiin ja etujärjestöihin, Saarikko lisää.

”Jokaisen yrityksen tai edunvalvontatahon toivelistaa emme pysty täyttämään. Kaikki huolet ovat perusteltuja, mutta politiikka ei toimi niin, että se joka lujiten huutaa, eniten saa.”

Saarikko työhuoneessaan Valtioneuvoston linnassa.

”Tarvitsemme nopeita päätöksiä Venäjä-riippuvuuksien katkaisemiseksi.”

Käytännön talouspolitiikassa valtiovarainministerin puheet tärkeysjärjestyksestä tarkoittavat, että satojen miljoonien eurojen lisäpanostuksia tullaan tekemään puolustusmenoihin sekä huoltovarmuuteen.

Torstaina hallitus kertoi sopineensa 300 miljoonan euron tuesta kotimaiselle ruoantuotannolle. Ensi viikolla hallitus käsittelee energiaan liittyviä toimia.

”Tarvitsemme nopeita päätöksiä Venäjä-riippuvuuksien katkaisemiseksi. Kyse on esimerkiksi venäläisen energiapuun korvaamisesta. Isoja kysymyksiä ovat lisäksi maakaasu ja sähkö. Toinen kokonaisuus on kuljetusala.”

Vielä ei ole tiedossa, kuinka suurista summista energiapäätöksissä puhutaan.

Lisäksi menolisäyksissä tullaan painottamaan tutkimusta ja kehitystä. Saarikon mielestä ”olisi typeryyttä” hylätä sellaiset suunnitelmat, jotka vahvistavat Suomen talouskasvun edellytyksiä.

”Toinen kokonaisuus on lapset ja nuoret. On sydäntä särkevää, että meillä on kasvamassa sukupolvi, joka on perustellusti ahdistunut ilmastonmuutoksesta ja kärsinyt yksinäisyydestä korona-aikana ja elää nyt huolestuneiden ja ahdistuneiden aikuisten ympäröimänä.”

Entä mihin kaikkeen rahaa sitten ei ole luvassa?

Tähän kysymykseen valtiovarainministeriltä saa vain varsin ympäripyöreitä vastauksia.

Saarikon puheista voisi päätellä, että esimerkiksi suuria polttoaine- tai tuloveronkevennyksiä ei olisi luvassa, kuten ei myöskään reippaita palkankorotuksia hoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille. Saarikko ei kuitenkaan vahvista tätä tulkintaa.

”Jos katsoisin vain julkista taloutta, olisi helppo sanoa kaikkeen ei. Mutta taloudenpito on myös kansalaisten sietokyvyn tunnistamista.”

Eli onko esimerkiksi veronkevennyksiä sittenkin luvassa?

”Ansiotuloverotuksen keventäminen olisi vähintään satojen miljoonien eurojen ratkaisu. Bensiinin verotuksen keventäminen on miljardiluokan kysymys, jotta muutos olisi tuntuva. On toki aivan oikea ajatus, että suomalaisille jäisi enemmän rahaa käteen. Mietin, sanoisinko suoraan, että kaikkea ei voi saada. Mutta tilanteet voivat muuttua nopeastikin”, Saarikko pyörittelee.

Hänen mukaansa ensisijaista on varmistaa ammattiliikenteen toimintaedellytykset.

Saarikko kertoi helmikuussa, että niin sanottua ammattidieseliä eli ammattiliikenteen polttoaineveron palautusjärjestelmää aletaan valmistella.

Vielä vähemmän Saarikko haluaa ottaa kantaa julkisen sektorin palkka­neuvotteluihin, joita yritetään nyt ratkoa valtakunnansovittelijan johdolla. Esimerkiksi hoitajaliitot ovat vaatineet tuntuvia palkankorotuksia ja usean vuoden palkkaohjelmaa.

Ilman sopua huhtikuun alussa alkaa laaja, yli 40 000 hoitajan lakko. Liittojen vaatimukset eivät kohdistu vain työnantajapuoleen, vaan ne haluavat hallituksen lupaavan rahaa palkankorotuksiin.

Valtiovarainministeri kiertää kysymyksen siitä, voisiko hallitus luvata esimerkiksi hoitajille kohdennettua rahaa.

”Neuvottelut ovat osapuolten ja valtakunnansovittelijan käsissä. Olen tavannut kaikkia osapuolia viime viikolla saadakseni käsityksen tilanteesta. Sopimisella on aina arvonsa, ja näinä aikoina sillä on erityisen suuri arvo.”

Saarikko poistumassa Valtioneuvoston linnasta.

”Muutokseen liittyy syvä pettymys ja epäluottamus Venäjää kohtaan.”

Talouskysymysten lisäksi keskustan puheenjohtajan pöydällä on puolueen Nato-kannan muodostaminen.

Päättyneellä viikolla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Juha Pylvään Nato-lausunnoista syntyi pienimuotoinen kohu. Pylväs sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että liittoutumisen riskeistä puhutaan liian vähän.

”Ukraina julkisesti oli niin sanotusti Nato-halukas. Heidän seurauksensa oli tuollainen. Geopoliittinen asema on sama kuin meillä”, Pylväs sanoi.

Esimerkiksi monet oppositiopuolue kokoomuksen edustajat tulkitsivat, että Pylväs vihjasi Ukrainan omien valintojen osin johtaneen Venäjän hyökkäykseen. Saarikko ei halua arvioida Pylvään lausuntoja.

”Tulkinta, joka hänen lausunnosta on tehty, ei edusta keskustan ajattelua. Jokaisella itsenäisellä valtiolla on oikeus omiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihinsa”, hän tyytyy toteamaan.

Omaa Nato-kantaansa Saarikko ei vielä kerro. Hallituspuolueiden johtajista kantaansa eivät ole kertoneet myöskään Sanna Marin (sd) ja Li Andersson (vas). Rkp kannattaa sotilasliittoon hakemista, ja vihreiden sijaistava puheenjohtaja Iiris Suomela sanoi tällä viikolla pitävänsä Natoa Suomelle ”oikeana suuntana”.

Saarikko sanoo olevansa hyvin sitoutunut hallituksen ”prosessiin”, josta on tullut suoranainen muotisana. Suomen liittoutumisen ratkaisu ei jää kiinni keskustan kokouksista ja niiden aikatauluista, hän vakuuttaa.

Keskustan puheenjohtaja kuvaa Suomen pitkää ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa onnistuneeksi. Nyt käsillä on hänen mukaansa iso muutos, johon liittyy ”syvä pettymys ja epäluottamus Venäjää kohtaan”.

”Suomesta on tullut osa länttä. 2000-luvulla on järjestelmällisesti rakennettu Nato-yhteensopivuutta pääasiallisesti keskustajohtoisten hallitusten aikana. Olen hyvin sinut sen kanssa. Ja nyt on uusi aika. Tunnistan voimakkaasti historian epäjatkuvuuskohdan, jonka keskellä elämme.”

Saarikko kirjoitti Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissa perjantaina, ettei keskustalla ”ole ideologia esteitä Natoon liittymiselle”.

Valtiovarainministeri naurahtaa kysymykselle, onko valtion menokehyksissä jo varauduttu mahdolliseen Naton jäsenmaksuun.

”Puolustusministeriö ei ole esittänyt uuden momentin perustamista. Se on niin järisyttävän iso päätös, että se tehdään jossain muualla kuin budjettikirjassa.”

Annika Saarikko

  • Syntynyt Varsinais-Suomen Oripäässä vuonna 1983.

  • Marinin hallituksen valtiovarainministeri toukokuusta 2021 lähtien.

  • Aiemmin Marinin hallituksessa tiede- ja kulttuuriministerinä. Toimi Sipilän hallituksessa perhe- ja perus­palvelu­ministerinä.

  • Keskustan puheenjohtaja, varsinais­suomalainen kolmannen kauden kansanedustaja.

  • Työskennellyt myös tiedottajana, toimittajana ja erityisavustajana.

  • Koulutukseltaan filosofian maisteri Turun yliopistosta. Pro gradu käsitteli Matti Vanhasen avioerojulkisuutta Ilta-Sanomissa vuonna 2005.

  • Naimisissa, kaksi lasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut