Mitä ukrainalaisen ydinvoimalan vaurioituminen tarkoittaisi Suomessa? Asiantuntija: Tilanne on erilainen kuin Tšernobylissä – Stukin tiedotustilaisuus juuri nyt

Perjantaiyönä Zaporižžjan ydinvoimalarakennuksessa Itä-Ukrainassa syttyi tulipalo.

4.3. 11:02

Vaikka ydinreaktori vaurioituisi Ukrainassa, Suomeen ei todennäköisesti yltäisi vakavaa haittaa aiheuttavaa säteilyä. Näin kertoo apulaisjohtaja Tomi Routamo Säteilyturvakeskuksen (Stuk) ydinvoimalaitosten valvontaosastolta.

”Ei ole odotettavissa, että Suomeen kulkeutuisi sellaisessa määrin radioaktiivisia aineita, että täällä tarvitsisi suojautua”, hän sanoo.

Stuk kertoo Ukrainan tilanteen vaikutuksista tiedotustilaisuudessa tiistaina kello 11.

Perjantaiyönä Zaporižžjan ydinvoimalarakennuksessa Itä-Ukrainassa syttyi tulipalo. Palo sai alkunsa, kun ydinvoimalaa piirittäneet venäläisjoukot tulittivat voimalaa.

Palo syttyi ydinvoimalan viisikerroksisessa hallinto- ja koulutusrakennuksessa, eikä vaikuttanut suoraan ydinreaktorien toimintaan. Säteilyarvot alueella eivät ole nousseet, kertoivat useat tahot.

Ukrainalaisviranomaiset kertoivat aamulla puoli seitsemän aikaan perjantaina, että palo oli sammutettu. Pelkona oli, että se olisi voinut levitä myös reaktorirakennuksiin.

Ukrainan presidentti Volodymr Zelenskyi on syyttänyt Venäjää yrityksestä toistaa Tšernobylin vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuus, kertoo uutistoimisto AFP. Zelenskyi korosti, että ”mikään muu maa kuin Venäjä ei ole koskaan ampunut ydinvoimaloita”.

Routamon mukaan Tšernobylin onnettomuuden kaltaiset laajat ja vakavat vaikutukset ovat kuitenkin epätodennäköisiä. Kyse oli hyvin erilaisesta tapahtumasta, sillä Tšernobylissä ydinreaktorin teho nousi testissä normaalia suuremmaksi.

”Reaktorin teho karkasi käsistä, minkä vuoksi reaktori vaurioitui”, Routamo kertaa.

Ukrainalaislaitokset ovat vastaavia vesijäähdytteisiä voimalaitoksia kuin Loviisan ydinvoimala Suomessa. Niissä reaktorin teho pienenee, jos jäähdytysvesi jostain syystä poistuu.

Lisäksi Tšernobylin reaktorissa oli tuolloin hidasteena grafiittia, joka paloi monta päivää ja nosti radioaktiivisen aineen korkealle ilmaan. Tämä levitti säteilyä laajalle alueelle.

Ydinvoimaloissa varaudutaan ulkoisia uhkia, kuten maanjäristyksiä ja jopa lentokoneen törmäystä, varten. Myös Ukraina osallistui stressitesteihin, joita Euroopassa tehtiin ydinvoimalaitoksille Fukushiman onnettomuuden jälkeen 2010-luvun alussa.

Ydinreaktoreiden ympärillä on suojarakennukset, joiden on tarkoitus säilyä tiiviinä vakavissakin tilanteissa. Reaktoreita ei kuitenkaan yleensä tehdä kestämään sotilaallisia iskuja.

”Hankalin tilanne on tietysti, jos suojarakennus vaurioituu tällaisessa iskussa. Silloin ei pystytä pitämään sisällä mahdollisesti reaktorista vapautuneita aineita.”

Routamo korostaa, että suojarakennuksen vaurioituminen ei kuitenkaan välttämättä johtaisi itse reaktorin vaurioitumiseen.

Pahimmillaan isku voisi aiheuttaa sen, että reaktorin sydän sulaisi. Niin tapahtui esimerkiksi Fukushimassa.

Normaalisti häiriötilanteessa reaktori pystytään sammuttamaan jo etukäteen ja jäähdyttämään nopeasti. Kysymys on kuitenkin, mitä sotatilanteessa asialle voitaisiin tehdä.

”Kyllähän siitä vakavia säteilyseurauksia voisi tulla laitosalueelle ja lähiympäristöön”, Routamo sanoo.

Kyse on siitä, miten sotatilanteessa häiriöön pystyttäisiin reagoimaan. Normaalisti reaktori voitaisiin sammuttaa jo etukäteen.

Routamon mukaan välittömiä säteilyvaikutuksia tulisi aivan voimalan lähistöllä, ja mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset ulottuisivat kymmenien tai jopa yli sadan kilometrin säteelle.

Viime viikolla kerrottiin, että joditabletit loppuivat monista apteekeista. Routamo korostaa, että joditablettien ottamiselle ei ole Suomessa tarvetta. Jos tositilanne tulisi, joditabletti tulee ottaa vasta viranomaisen ohjeen jälkeen.

Kuinka huolestunut Ukrainan ydinvoimaloista pitäisi nyt olla?

”Näkisin, että suorilla sotatoimenpiteillä saadaan niin paljon vahinkoa aikaan, että se ei ole ihan verrattavissa siihen, mitä ydinonnettomuudesta voisi tulla”, Routamo sanoo.

”Mutta jos ydinonnettomuus tapahtuisi siihen päälle, se hankaloittaisi tilannetta entisestään.”

Zaporižžjan iskua edelsivät viime viikon taistelut Tšernobylin suljetulla ydinvoimala-alueella. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on vedonnut Venäjään, ettei se iskisi ydinvoimaloihin tai niiden lähelle.

Zaporižžjan voimala on Ukrainan ja samalla koko Euroopan suurin ydinvoimalaitos tehontuotannoltaan.

Laitoksessa on kuusi tuhannen megawatin ydinreaktoria. Perjantaiaamuna niistä oli ukrainalaisviranomaisten mukaan toiminnassa enää yksi. Varotoimena osa reaktoreista irrotettiin verkosta ja niitä alettiin jäähdyttämään.

Ukrainassa on neljä toiminnassa olevaa ydinvoimalaa, joissa on yhteensä 15 reaktoria. Osa reaktoreista on poissa käytöstä, sillä maan sähkönkulutus on sodan vuoksi vähentynyt.

Ukrainan ydinvoimaloilla ei ole merkitystä EU:n tai Venäjän sähkömarkkinoille. Ukraina on irrottanut sähköverkkonsa Venäjän verkosta, eikä se vielä ole osa Euroopan sähköverkkoa. EU-maat ovat kuitenkin päättäneet nopeuttaa Ukrainan kytkemistä Euroopan sähköverkkoon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut