Selvitys: Perussuomalaisten ehdokkaat saaneet rikossyytteitä selvästi eniten – Pahoinpitely hyvinvointivaalien yleisin syyte - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Selvitys: Perus­suomalaisten ehdokkaat saaneet rikos­syytteitä selvästi eniten – Pahoin­pitely hyvin­vointi­vaalien yleisin syyte

Aluevaaleissa kaikkien puolueiden ehdokasrivit ovat siistiytyneet verrattuna kuntavaaleihin.

12.1. 9:38 | Päivitetty 12.1. 9:49

Perussuomalaisten aluevaaliehdokkaat ovat saaneet rikossyytteitä yli kaksi kertaa niin paljon kuin muiden isojen puolueiden ehdokkaat, kertoo Helsingin Sanomien tekemä selvitys.

Perussuomalaisten selvä ero muiden puolueiden ehdokkaisiin verrattuna on säilynyt samalla tasolla kuin vuosien 2017 ja 2021 kuntavaaleissa.

Samaan aikaan kaikkien puolueiden ehdokasrivit ovat siistiytyneet: puolueet ovat ottaneet entistä vähemmän ehdokkaikseen poliisin kanssa tekemisiin joutuneita poliitikkoja.

Mukana selvityksessä ovat vuoden 2021 loppuun mennessä nostetut syytteet runsaan viiden vuoden ajalta.

Selvityksen mukaan 6,3 prosenttia aluevaaleissa ehdolla olevista perussuomalaisista on saanut vuosina 2016–2021 yhden tai useamman syytteen.

Viime vuoden kuntavaalien alla syytteen saaneiden osuus perussuomalaisten listoilla oli 8,2 prosenttia.

Toiseksi eniten oikeuden eteen ovat joutuneet vasemmistoliiton ehdokkaat, joista yhden tai useamman syytteen oli saanut 3,0 prosenttia ehdokkaista, kun kuntavaaleissa osuus oli 4,1 prosenttia.

Kolmantena on kristillisdemokraatit, jossa vastaavat luvut ovat 2,4 prosenttia vuonna 2021 ja 2,2 prosenttia tänä vuonna.

Kaikista isojen puolueiden ehdokkaista keskimäärin 2,6 prosenttia on saanut syytteen tai useita. Ilman perussuomalaisia syytteiden saaneiden osuus on 1,8 prosenttia.

Syyte ei ole sama kuin tuomio, sillä käräjäoikeudet hylkäävät keskimäärin viisi prosenttia syytteistä. Noin 95 prosenttia nostetuista syytteistä johtaa kuitenkin tuomioon.

Ennen syytteen nostamista rikosasian on tutkinut poliisi, joka on siirtänyt asian syyttäjälle, joka on puolestaan arvioinut, että rikosepäily ylittää syytekynnyksen.

Tuomioistuimet päättävät lopulta syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Kaikki tässä jutussa käsitellyt syytteet eivät siten ole johtaneet tuomioon.

Oheinen hakukone näyttää, mistä rikoksista isojen puolueiden aluevaaliehdokkaat ovat saaneet syytteitä vuosina 2016–2021. Valitse ensin puolue, minkä jälkeen tulee näkyviin ehdokkaiden saamien syytteiden lukumäärä eri rikostyypeissä.

Rikossyytteiden analyysi on ainoa tapa, jolla koko 10 584 hengen ehdokasjoukon taustat on mahdollista käydä läpi ehdokasasettelun ja vaalien välisenä aikana. Tutkimus­menetelmä myös kohtelee kaikkien puolueiden ehdokkaita samalla tavalla.

Vähiten syytteitä ovat saaneet ruotsalaisen kansanpuolueen ja vihreiden ehdokkaat. Rkp:n ehdokasasettelu kärsi vuoden 2021 kuntavaaleissa kolauksen muun muassa esiin tulleiden huumausainetuomioiden vuoksi, mutta aluevaaleihin puolue on tihentänyt valinnan seulaa.

Tämän vuoden aluevaaleissa ehdolla olevista Rkp:n ehdokkaista 0,7 prosenttia on saanut syytteen, kun vuonna 2021 osuus oli 2,1 prosenttia. Vihreistä ehdokkaista 0,8 prosenttia on joutunut tekemisiin poliisin kanssa, kun viime kuntavaaleissa osuus oli 2,0 prosenttia.

Rkp:n ohella muidenkin isojen puolueiden ehdokasaines on siistiytynyt. Syytekärjessä olevilla perussuomalaisilla on laskua prosenttiyksiköissä kaikkein eniten.

Media selvitteli ehdokkaiden syyte- ja rikostaustoja kesän 2021 kuntavaalien alla ja julkisti raskaimpiin rikoksiin syyllistyneiden nimiä.

Aluevaaliehdokkaiden taustoista ei tullut esille viime kuntavaalien tapaisia tuoreita tuomioita lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai muista raskaista seksuaalirikoksista vuosina 2016–2021. Yksi ehdokas on saanut vuonna 2006 tuomion nuorena henkilönä tehdystä lapsen ja nuoren seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joka kohdistui lähisukulaiseen.

Keskimäärin syytteen saaneiden ehdokkaiden osuus on siis pienentynyt vuoden 2021 kuntavaalien ja vuoden 2022 aluevaalien välillä, 3,7 prosentista 2,6 prosenttiin.

Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen syntyi keskustelua ehdokkaiden ja kuntapäättäjien rikostaustoista. Edellisen hallituksen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) huolestui piiloon jääneistä kuntapäättäjien rikoksista ja vaati niiden kertomista äänestäjille ennakkoon.

Puolueet ja ehdokkaat eivät ole kuitenkaan käytännössä tehneet näin, vaan työ on jäänyt median tehtäväksi.

Ehdokkaiden määrään verrattuna syytteitä saaneiden luku on pieni, vajaat kolme prosenttia tutkitusta joukosta. Ehdokkaat ovat siis hieman nuhteettomampia kuin Suomen väestö keskimäärin, sillä samassa ajassa koko väestöstä on saanut syytteen keskimäärin viisi prosenttia.

Tämä on oletettavaakin, sillä vankiloissa tai muissa suljetuissa laitoksissa olevat ja paljon syytteitä keränneet eivät käytännössä pääse ehdolle vaaleihin.

Suurista puolueista vain perussuomalaisten ehdokkaiden joukossa on suurempi syytteen saaneiden osuus kuin kansalla keskimäärin.

Eduskunnassa on kaksi puoluetta, joita edustaa yksi kansanedustaja. Liike Nytin 345 ehdokkaasta tuore rikossyyte on 6,1 prosentilla ehdokkaista.

Valta kuuluu kansalle -puolueen 204 ehdokkaasta rikossyytteen on saanut 7,4 prosenttia. Se on eduskuntapuolueista suurin luku. Heidän joukossaan on ensimmäinen poliitikko, joka on Suomessa saanut syytteen koronatestistä kieltäytymisestä.

Aluevaaliehdokkaiden saamat rikossyytteet keskittyvät miehille. Selvityksen syytteitä saaneista 79 prosenttia on miehiä, kun miesten osuus kaikista ehdokkaista on 55 prosenttia.

Jos aluevaaliehdokas on joutunut oikeuden eteen, hän on ollut todennäköisimmin syytettynä pahoinpitelystä. Myös pahoinpitelystä syytetyt ovat ehdokkaina vaaleissa, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille huolehtimaan terveydenhuollon järjestämisestä.

Pahoinpitelysyytteet ovat keskittyneet perussuomalaisille, sillä isojen puolueiden ehdokkaiden saamista 45 pahoin­pitely­syytteestä 20 on toimitettu haasteena perussuomalaisten ehdokkaalle. Kun perussuomalaisten osuus isojen puolueiden aluevaaliehdokkaista on 16 prosenttia, heidän saamiensa pahoin­pitely­syytteiden osuus on 44 prosenttia.

Esimerkiksi vasemmistoliiton ja keskustan ehdokkaiden ryhmät ovat kumpikin saaneet samassa ajassa kolme pahoinpitelysyytettä, mikä on seitsemän prosenttia kaikista pahoinpitelysyytteistä. Vasemmistoliiton osuus kaikista ehdokkaista on 12 prosenttia ja kokoomuksen ehdokkaiden osuus 17 prosenttia.

Oheinen hakukone näyttää, mistä rikoksista isojen puolueiden aluevaaliehdokkaat ovat saaneet syytteitä vuosina 2016–2021. Valitse ensin rikoslaji, minkä jälkeen tulee näkyviin puolueen ehdokkaiden saamien syytteiden lukumäärä eri rikostyypeissä.

Tässä HS:n vertailussa esitetyt suhdeluvut koskevat isoja puolueita, joilla on 9 789 ehdokasta aluevaalien yhteensä 10 584 ehdokkaasta.

Toiseksi yleisin syy joutua käräjille ovat törkeät rattijuopumukset ja kolmanneksi yleisin syy liikennerikkomukset.

Perussuomalaisten osuus törkeiden rattijuopumusten syytteistä on 28 prosenttia. Seuraavana tulevat vasemmistoliitto (22 prosenttia) ja keskusta (16 prosenttia).

Yksi syytelaji on lähes kokonaan perussuomalaisten ehdokkaiden hallinnassa. Perussuomalaiset aluevaaliehdokkaat ovat saaneet kuusi syytettä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, kun tämän rikoslajin syytekohtia on isojen puolueiden joukossa yhteensä seitsemän.

Tässä sarjassa poikkeuksen tekee kristillisdemokraattien aluevaaliehdokas Päivi Räsänen. Syyttäjä on nostanut häntä vastaan syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Niitä on tarkoitus käsitellä oikeudessa tammikuun loppupuolella eli vasta aluevaalien jälkeen. Sen jälkeen selviää, saako hän langettavan tuomion.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut