Suomalaiset ovat viisastuneet ja juovat vähemmän, mikä näkyy kuolintilastoissa – Kuva oli paljon synkempi vain 20 vuotta sitten - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Suomalaiset ovat viisastuneet ja juovat vähemmän, mikä näkyy kuolin­tilastoissa – Kuva oli paljon synkempi vain 20 vuotta sitten

Asiaan ovat vaikuttaneet tekninen kehitys, lainsäädännön tiukkeneminen ja asenneilmaston paraneminen.

Suomalaisia kuolee nyt merkittävästi vähemmän onnettomuuksissa ja rikoksissa kuin 2000-luvun alkupuolella.

11.1. 13:30

Suomi oli 2000-luvun alussa todella erilainen maa ja yhteiskunta, kun katsoo, paljonko suomalaiset aiheuttivat tuolloin kuolemia itselleen ja toisilleen tahallisesti tai tahattomasti.

Erilaisia kuolinsyitä ilmaisevat mittarit ovat olleet tasaisessa laskusuunnassa koko 2000-luvun. Monien satojen suomalaisen henki säästyy tänäkin vuonna, koska tavat ovat siistiytyneet 20 vuoden aikana.

Selityksiä on useita tekniikan kehityksestä lakien hienosäätöön, mutta yksi toistuva syy on asenneilmaston muuttuminen. Ihmiset suhtautuvat turvallisuuteen vakavammin ja luvuista päätellen hölmöilevät vähemmän kuin aikaisemmin.

Yksi olennaisimmista mittareista on henkirikokset ja ylipäänsä kuolemaan johtaneet väkivaltarikokset.

Ne ovat vähentyneet huomattavasti 2000-luvun alusta, jota voi näin jälkikäteen katsottuna pitää hyvinkin väkivaltaisena aikakautena. Silloin Suomessa kuoli ihminen väkivallan uhrina pahimmillaan lähes joka toinen päivä.

Nyt määrä on peräti puolittunut ja tasaantunut selvästi alle sataan tapaukseen vuodessa.

Mistä se johtuu?

”Henkirikosten vähenemisen osasyitä lienevät väestön vanheneminen, alkoholinkäytön väheneminen ja ensihoidon paraneminen, jolloin aiempaa useammat teot jäävät henkirikoksen yrityksiksi. Mutta tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä positiivisen kehityksen syistä”, sanoo tutkijatohtori Karoliina Suonpää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Hän tosin huomauttaa, että vuonna 2020 henkirikokset eivät vähentyneet vaan hieman lisääntyivät.

”Mutta toivottavaa tietysti on, että kyseessä olisi yksittäinen poikkeusvuosi.”

Suonpään mukaan henkirikokset alkoivat vähentyä Suomessa 1990-luvun jälkipuoliskolla ja sama ilmiö on havaittu myös useimmissa länsimaissa. Henkirikokset ovat vähentyneet erityisesti keski-ikäisten miesten ryyppypiireissä.

”Suomen väkilukuun suhteutettu henkirikostaso on pitkään ollut OECD-maiden ja muiden Pohjoismaiden keskiarvoa korkeampi. Ero muihin Pohjoismaihin muodostuu pääosin syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten alkoholisidonnaisista rikoksista. Työssä käyvän väestön rikollisuustaso ei Suomessa juurikaan eroa muista Pohjoismaista.”

Myös liikenteessä tapahtuu nykyään selvästi vähemmän kuolemia kuin 2000-luvun alkuvuosina. Määrä on pienentynyt yli 400 tapauksesta nykyiseen noin 200 tapaukseen vuodessa.

Vuosittainen vaihtelu on ollut suurta, mutta kokonaiskuvassa väheneminen on silminnähtävää.

”Asennoituminen turvallisuuteen on kehittynyt parempaan suuntaan monessa toiminnassa, ja se heijastuu myös liikenteeseen. Oma riskiporukka liikenteessä on toki aina ollut ja tulee olemaan”, sanoo liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola Onnettomuustietoinstituutista.

Vähenemiseen on useita syitä. Ne liittyvät lainsäädäntöön sekä autojen ja teiden turvallisuuteen.

Laki on kiristynyt 2000-luvulla monin tavoin. Tuli pakollinen mopokortti, handsfree-pakko, lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus, turvavöiden laajentunut käyttöpakko ja raskaan liikenteen talvirengasmääräykset, Sihvola luettelee.

”Esimerkiksi vuonna 2011 pakolliseksi tullut mopokorttikoulutus vähensi suoritettujen mopokorttien ja mopoilun määrää. Sen myötä mopo-onnettomuudet ovat vähentyneet merkittävästi.”

Autojen turvallisuuden paraneminen on puolestaan valtava kehitysloikka, josta voi mainita turvatyynyt, ajon­vakautus­järjestelmät, kaistavahdit ja ylipäänsä paljon vahvemmat korit. Uusilla autoilla selviää todennäköisemmin hengissä kolarista, jossa kuolisi varmasti, jos istuisi takavuosien suojattomassa peltipurkissa.

Konkreettinen vaikutus on ollut myös teiden keskikaiteilla, jotka estävät kohtaamis­onnettomuuksia.

Hukkumiset ovat niin ikään vähentyneet 2000-luvun alusta merkittävästi, noin neljänneksen. Pahimmillaan vuonna 2002 niitä oli 228 mutta vuonna 2020 enää 151. Yksiselitteisiä syitä kehitykseen ei ole, mutta arvioita on esitetty.

Toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen Suomen uimaopetus- ja hengen­pelastus­liitosta arvioi, että kyse on ainakin yleisesti turvallisuuskulttuurin noususta, valistuksesta ja liikkumisen riskien aiempaa paremmasta tiedostamisesta. Lisäksi nuorimpien sukupolvien uimataito on parempi kuin vanhempien sukupolvien.

”Vesillä liikutaan nykyään fiksummin, ja esimerkiksi pelastusliivit ovat ihmisillä useammin päällä. Mutta tarkkaa tietoa kehityksen syistä ei ole, joten tämä on vähän sellaista mutua.”

Alkoholi on koko ajan vähemmän mukana hukkumisturmissa. Vuosituhannen alkukymmenellä hukkuneista oli päihtyneitä noin 60 prosenttia mutta toisella vuosikymmenellä enää alle 50 prosenttia, Heinonen kertoo.

Hukkumisissa on alkanut viime vuosina näkyä väestön ikääntyminen: aiempaa useampi hukkunut on varsin iäkäs. Työikäisten, nuorten ja lasten hukkumiset ovat sen sijaan vähentyneet merkittävästi.

Laskusuunta näkyy myös palokuolemissa: niitäkin on enää noin puolet 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Tosin vuosivaihtelut ovat suuria.

Palopäällikkö ja palontutkinnan asiantuntijaverkoston puheenjohtaja Pasi Paloluoma tietää vähenemiseen muutaman syyn. Yksi on se, että vuodesta 2010 Suomessa on saanut myydä vain itsestään sammuvia tupakoita ja samalla tupakointi on ylipäänsä vähentynyt. Myös palovaroittimista on tullut pakollisia.

”Siinä asiassa tosin on vielä parannettavaa. Niitä voisi olla esimerkiksi makuuhuoneiden ovien molemmin puolin. Valitettavasti ne on monissa paikoissa asennettu puutteellisesti tai ne eivät ole kunnossa”, Paloluoma sanoo.

”Mutta ehdottomasti ne vaikuttavat siihen, että ihminen herää, kun tulipalo uhkaa.”

Paloluoma nostaa vielä yhdeksi syyksi pelastuslaitosten onnistuneen turvallisuusviestinnän, joka tavoittaa nyt suuren määrän ihmisiä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kaikki eivät silti opi.

”Joskus tulipalosta selvinnyt henkilö saattaa alkoholihöyryissään kertoa, että tietää kyllä tulipaloriskit mutta toimi silti niin. On siis tietämystä mutta ei asennetta.”

Hyvät uutiset eivät lopu tähän: itsemurhien määrässä on tapahtunut tällä vuosituhannella valtava muutos parempaan.

Itseltään hengen riistäneitä oli vuosituhannen alussa vuosittain noin 1 200, nyt enää runsaat 700. Ero on vielä selvempi, jos katsoo vuoteen 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa.

On kuitenkin yksi kuoleman mittari, joka osoittaa ylöspäin. Huumekuolemat ovat noin kaksinkertaistuneet 2000-luvun alusta. Nyt niitä on vuodessa noin 230. Asiaan ovat vaikuttaneet aineiden saatavuus ja sekakäyttö.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut