Korkein oikeus (KKO) on hylännyt toimittaja Johanna Vehkoon syytteen kunnianloukkauksesta.
Rovaniemen hovioikeus ja Oulun käräjäoikeus olivat aiemmin tuominneet Vehkoon entisen Oulun kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta Facebook-kirjoituksessa.
Korkein oikeus kumosi nyt aiemman langettavan tuomion.
Vehkoo kutsui Lokkaa kirjoituksessaan muun muassa natsiksi, natsipelleksi ja rasistiksi.
Hän julkaisi kirjoituksensa Facebookissa sen jälkeen, kun Lokka oli ilmoittanut toisen miehen kanssa nettivideolla tulevansa Rovaniemelle kuvaamaan kirjakauppaan tilaisuutta, jossa Vehkoon oli määrä kertoa kirjastaan.
Kun Vehkoo sai tiedon Lokan videosta, hän teki Facebook-ystävilleen näkyvän päivityksen häirintäsuunnitelmasta ja Lokasta.
Korkein oikeus katsoi, että Vehkoon kirjoituksessa oli kyse arvostelusta, joka kohdistui Lokan menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa. Lisäksi se koski yleistä mielenkiintoa herättävää aihetta.
Kun ottaa huomioon Lokan julkisuudessa esittämät tiettyjä ihmisryhmiä halventavat ja vihamieliset kannanotot, kirjoitus ei korkeimman oikeuden mukaan kokonaisuutena arvioituna ylittänyt selvästi sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Vehkoo kertoo olevansa todella helpottunut KKO:n päätöksestä.
”Tämän ei olisi koskaan pitänyt edetä syytteeseen, kun ajatellaan millaisia kunnianloukkausjuttuja pysähtyy esitutkinta- ja syyteharkintavaiheessa. Oli tärkeää saada sananvapautta tukeva ennakkopäätös.”
Vehkoo korostaa, että kyse ei ollut ainoastaan hänen sanavapaudestaan, vaan kaikkien. Sen takia asia piti katsoa korkeimpaan oikeuteen asti.
Hän pitää juttua tärkeimpänä sananvapaustapauksena vuosikausiin.
”Tässä oli kyse siitä, voidaanko puhua äärioikeistolaisten poliitikkojen ja aktivistien toiminnasta siihen viittaavilla nimillä.”
Vehkoo huomauttaa, että syytekynnyksen pitäisi olla korkeampi erityisesti silloin, kun arvostelun kohteena on poliittinen toimija. Tämä sanotaan myös kunnianloukkaussäännöksessä. Syyttäjälaitoksella olisikin hänen mielestään nyt syytä tarkastella omia käytäntöjään.
”Yhdenvertaisuus ei nyt toteudu, ja se on kestämätön tilanne oikeusvaltiossa. Ei voi olla niin, että jätetään syyttämättä karkeita tapauksia, kun poliitikkoon kohdistuva arvostelu menee läpi.”
Vehkoon mukaan tällä hetkellä on hyvin sattumanvaraista, nouseeko kunnianloukkauksesta syyte vai ei. Tämä todettiin myös Helsingin Sanomien laajassa selvityksessä.
Junes Lokka sanoo päätöksen osoittavan, että Suomi on sananvapauden mallimaa, jossa ”saa oikeasti ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin”.
”Tämä on voitto sananvapaudelle ja suomalaiselle laatujournalismille. Jos korkein oikeus ei olisi kumonnut tätä, silloinhan suomalainen journalismi olisi ollut heikoilla jäillä. Mitään ei saisi enää sanoa”, Lokka muotoilee.
”Harmi vaan, että en saanut sitä 200 euron korvausta, joka Vehkoo määrättiin minulle maksamaan.”
Korkein oikeus painotti päätöksessään oikeudenmukaista tasapainoa sananvapauden ja yksilön oikeuksien välillä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) mukaan edes leimaavat ilmaisut, kuten ˮfasistiˮ, ˮneo-fasistiˮ, ˮnatsiˮ, ˮkaappinatsiˮ, ˮkommunistiˮ tai ˮidioottiˮ, eivät johda automaattiseen kunnianloukkaustuomioon.
KKO:n mukaan Vehkoon käyttämät ilmaisut olivat sinänsä halventavia. Rangaistuksen tuomitseminen edellyttää kuitenkin asiayhteyden huomioon ottamista.
Olennaiseksi päätöksessä nousi kunnianloukkaussäännöksen rajoituslauseke. Sen mukaan rangaistavaa ei ole arvostelu, joka kohdistuu toisen menettelyyn muun muassa politiikassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Rovaniemen hovioikeus katsoi syyskuussa 2020, että rajoituslauseke ei sovellu ensinnäkin sen takia, että Vehkoo kirjoitti yksityisille Facebook-sivuilleen eikä toimittajana.
KKO päätyi toiselle kannalle.
”Sananvapaus on perustuslain mukaan jokaiselle kuuluva oikeus eikä sen sisältö riipu siitä, mitä välinettä tiedon levittämiseen käytetään. Erityisesti internetin myötä mahdollisuudet perinteisestä mediasta riippumattomaan tiedonvälitykseen ovat laajentuneet huomattavasti, ja tällaisen tiedonvälityksen merkitys julkiselle keskustelulle on kasvanut.”
Tyrmäyksen sai myös toinen hovioikeuden perustelu.
Hovioikeuden mielestä kirjoitus ei koskenut Lokan menettelyä politiikassa. Siitä ei myöskään ilmennyt, että tarkoitus oli käsitellä yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa, toimittajiin kohdistuvaa häirintää.
KKO taas katsoi, että Vehkoo oli nimenomaan kritisoinut Lokan menettelyä eli oletettua häirintää poliittisessa tarkoituksessa. Kirjoitus koski siten Lokan poliittisen toiminnan arviointia.
Lopuksi KKO arvioi, ylittivätkö Vehkoon käyttämät ilmaisut selvästi sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Tällöin merkitystä on myös Lokan omalla julkisella käytöksellä.
”Provosoivia tai vihamielisiä kannanottoja julkisuudessa esittänyt taikka ääriajattelusta tunnettu poliitikko tai julkisuuden henkilö altistaa itsensä kovallekin kritiikille ja hänen sietokynnyksensä tulee tämän vuoksi olla tavanomaista korkeampi.”
KKO huomautti, että Lokan täytyy oman käytöksensä takia sietää kovempaa kritiikkiä. Vehkoon kirjoituksen kärki oli Lokan menettelyssä, ei hänen henkilökohtaisissa ominaisuuksissaan.
Vehkoon kritiikki ei olisi edellyttänyt loukkaavien ilmaisujen käyttämistä, KKO totesi. Ottaen kuitenkin huomioon Lokan omat kannanotot julkisuudessa, kirjoitus ei kokonaisuutena ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Vehkoo on vapaa toimittaja ja kirjailija, joka on muun muassa ollut perustamassa Long Play -verkkojulkaisua. Hän julkaisi viime vuonna Oikeusjuttu-nimisen kirjan kunnianloukkausoikeudenkäynnistään.
Lokka on puolestaan tunnettu kärkevästä ja muita parjaavasta kielenkäytöstään.
Hänet on tuomittu muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lokka hakee kiihottamistuomioonsa muutosta korkeimmasta oikeudesta.