LaajaA suositusta etäopetukseen siirtymisestä ei ole tulossa, kaksi hallituslähdettä kertoo HS:lle. Asiasta on lähteiden mukaan koronaministeriryhmässä alustava yhteisymmärrys, muttei vielä lopullista päätöstä. Alustavasta linjauksesta kertoi myös Yle.
Krista Kiurun (sd) johtaman ministeriryhmän kokous jatkuu yhä Säätytalolla. Kiuru sekä sosiaali- ja terveysministeriö olivat esittäneet, että koulujen tulisi ensi viikolla alkaa etäopetuksessa. Muut hallituspuolueet ovat ilmaisseet vastustavansa etäopetuksen suosittamista alueille.
Mahdolliset päätökset etäopetukseen siirtymisestä ja koulujen sulkemisesta tekevät kunnat ja aluehallintovirastot, ei hallitus.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru hallituksen koronaministeriryhmän kokouksessa Säätytalolla Helsingissä perjantaina.
Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi iltapäivällä Säätytalolle mennessään, että erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkemykset tilanteesta painavat, kun hallitus päättää mahdollisista uusista rajoitustoimista.
”Tietenkin me kuuntelemme niin THL:ää kuin STM:ää tässä kysymyksessä, mutta THL:n arvio tietenkin kovasti painaa. Me emme halua asettaa lapsille ja nuorille yhtään enempää rajoitustoimia kuin mitä on aivan välttämätöntä”, Marin sanoi.
THL:n mukaan etäopetukseen siirtyminen ei olisi epidemiologisesti perusteltua, sanoi ylilääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) HS:lle perjantaina.
Marin sanoi, että THL:n uusin arvio on määrä kuulla perjantain kokouksessa.
Marin muistutti myös, että hallitus kävi perusteellisen ja periaatteellisen keskustelun koulujen etäopetuksesta ja joululomien siirtämisestä jo ennen joulua.
Tuolloin päädyttiin siihen, että etäopetussuositusta tai suositusta lomien lykkäämisestä ei anneta. Syynä oli se, että THL esimerkiksi katsoi myös tuolloin, ettei tämä ole tarpeellista tai hyödyllistä suhteessa haittoihin.
Aiemmin perjantaina perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru sanoi pelkäävänsä, että kouluihin palaaminen ensi viikolla ei ole turvallista.
”Jokainen päivä merkitsee, kun me mietimme, minkälaista tautitaakkaa me tässä kasvatamme. Omalta osaltani pelkään, että kouluihin palaaminen ensi viikolla ei ole valitettavasti turvallista”, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa, joka koski pitkäkestoista koronatautia.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky on nyt useilla alueilla niin vaarassa, että lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollisuutta päästä testiin tai ansaita oikeutta siihen, että heidän tartuntansa jäljitetään ja myöskin altistuneet kartoitetaan”, Kiuru jatkoi.
THL:n mukaan voimavaroja ei tulisi suunnata enää tartunnanjäljitykseen.
Kiurulta kysyttiin ennen Säätytalon kokousta vielä, mihin asiantuntijatietoon ministeriön etäopetusesitys pohjautuu. Hän ei antanut tähän selkeää vastausta.
Opetusministeri Li Andersson (vas) kertoi ministeriryhmän kokoukseen mennessään, ettei hän kannata etäopetusta. Hän vetosi siihen, ettei THL:kaan suosita etäopetusta.
”Kukaan hallituksen ministeri ei ole epidemiologi”, hän sanoi.
”On eri asia sanoa, etteivät terveydenhuollon resurssit riitä kuin sanoa, että korona tekisi koulusta oppilaille vaarallisen paikan. Olisimme aika yksin maana, jos terveydenhuollon resurssipuutteen takia päädyttäisiin siihen että koulut siirtyvät etäopetukseen.”
Myös keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk), ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) suhtautuivat etäopetukseen kielteisesti.
Mahdollisesta etäkouluun siirtymisestä ei päätä STM eikä edes koko hallitus, vaan opetuksen järjestäjät eli käytännössä kunnat. Hallitus voi vain suositella etäopetusta.
STM:n ehdotus etäkoulusta on törmännyt kovaan vastustukseen paitsi hallituksen sisältä, myös kunnista ja asiantuntijoilta.
Esimerkiksi infektioasiantuntijoiden mukaan on sekä hyödytöntä että kohtuutonta lapsia kohtaan, että he joutuisivat etäkouluun.
Kiuru piti aiemmin perjantaina pitkäkestoista koronatautia käsitelleessä tiedotustilaisuudessa pitkiä puheenvuoroja tautitilanteen vakavuudesta.
Hän sanoi ihmettelevänsä, jos suomalaisessa yhteiskunnassa ei nyt vakavoiduta sen edessä, minkälaisessa tilanteessa sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky on. Kiurun mukaan koronatartuntoja on tällä viikolla 40 000.
”Jos otetaan näin suuri tautitsunami ja mahdollinen taakka siitä, että nämä nykyiset tartuntamäärät jopa tuplaantuvat, kuten aikaisempi viikkotahti on osoittanut, niin me olemme auttamatta siinä tilanteessa, että seuraavien viikkojen aikana suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky romahtaa”, Kiuru sanoi.
”Peruspalveluista vastaavana ministerinä totean, että nyt ei ole enää leikin asia.”
Perjantain ministeriryhmän kokouksessa oli määrä käsitellä myös esimerkiksi mahdollisia ravintoloihin kohdistuvia lisärajoituksia.
Keskustan Saarikko muistutti ennen kokousta, että ravintolatoimintaan kohdistuu tällä hetkellä jo järeitä rajoituksia. Suurimmat riskit kohdistuvat kokoontumisiin ilta- ja yöaikana ja tältä osin ravintolat on jo käytännössä suljettu, hän totesi.
”En usko, että järeillä täyssuluilla saisimme vastaavaa vaikuttavuutta, mutta käymme tämänkin perusteellisesti läpi”, Saarikko sanoi.
Työministeri Tuula Haatainen (sd) muistutti, että ravintoloiden sulkeminen vaatisi uutta lainsäädäntöä.
”Kyllä se pari viikkoa vie. Siinä on ensin tehtävä lausuntokierros ja sitten ennen kuin eduskunta sen käsittelee, niin siinä helposti kuluu viikko kaksi.”
Haatainen sanoi, että on vielä tarkasteltava, mitä olemassa olevalla lainsäädännöllä pystytään tekemään sekä mikä on oikeasuhtaista ja vaikuttavaa.