Masku
Omaisilla on huoli ikääntyneestä, mutta ikääntynyt ei koe tarvitsevansa apua tai ei suostu ottamaan apua vastaan. Tällaiset tilanteet ovat Suomessa yleisiä. Monesti on hyvin vaikea tunnistaa hetkeä, jolloin ikääntyneen tilanteeseen voidaan puuttua hänen vastustelustaan huolimatta.
Tyypillistä on myös se, että omaiset pyrkivät tekemään päätöksiä ikääntyneen puolesta jo siinä vaiheessa, kun hän on vielä täysin kykenevä päättämään omista asioistaan, kertoo Tampereen kaupungin vanhusasiamies Riikka Piironen.
– Omaiset saattavat kokea, että nyt tarvitaan kotihoitoa ja sitä ja tätä. Omaisten huoli on ymmärrettävää, ja joskus myös ammattilaiset voivat olla sitä mieltä, että ikääntynyt voisi hyötyä avusta, mutta ikäihmisillä – kuten meillä kaikilla – on oikeus tehdä myös sellaisia päätöksiä, jotka ovat muiden näkökulmasta huonoja, Piironen toteaa.
Ikäihmistä pitää kuunnella
Piironen antaa esimerkin: jos ikääntynyt ei jaksa enää siivota kotiaan kuten ennen, pelkän epäsiisteyden perusteella hänelle ei voida hankkia siivousapua, jos hän ei sitä halua. Piironen muistuttaa, että Suomessa ihmisillä on jo lain turvin hyvin vahva itsemääräämisoikeus ja täytyy olla erittäin jykevät perusteet, että tämä oikeus voidaan ylittää.
Sen sijaan tilanteeseen on tärkeää puuttua, jos epäsiisteys alkaa aiheuttaa terveydelle tai asuinympäristölle haittoja tai ikääntynyt ei enää huolehdi itsestään – esimerkiksi unohtaa syödä tai jättää lääkkeet ottamatta. Tällöin on lääkärin tehtävä arvioida, pystyykö ihminen tekemään itse päätöksiä ja ymmärtääkö hän, millaisia seurauksia hänen tekemillään päätöksillä on – tietääkö hän, mitä tapahtuu, jos hän ei ota apua vastaan.
Ratkaiseva kysymys on myös se, onko ikääntynyt vaaraksi itselleen tai muille.
– Joskus ikääntyneen tilanteen arviointi voi vaatia sairaalajakson. Ensisijaisesti asioita pyritään kuitenkin selvittelemään kevyemmillä keinoilla ja yhteisymmärryksessä ikäihmisen kanssa. Ikääntynyttä on tärkeä aidosti kuunnella, jotta hän ei koe tulevansa jyrätyksi. Tällöin myös yhteisymmärrys voi löytyä helpommin, Piironen muistuttaa.
Moni sairaus lisää epäluuloisuutta
Ensimmäiseksi on tärkeää selvittää, miksi ikääntynyt ei enää pärjää ilman apua. Piirosen mukaan esimerkiksi virtsatieinfektio voi viedä ikääntyneen kunnon helposti heikoksi ja sekavaksi.
Kun ikääntynyt ei enää saa huolehdittua itsestään tai tunnista avuntarpeitaan, taustalta voi löytyä muistisairaus, muistuttaa Helsingin kaupungin Seniori-infon neuvontapäällikkö Minna Nummi.
– Epäluuloisuus, harhaluulot ja aistiharhat voivat johtaa avusta kieltäytymiseen. Nämä ovat tavallisia muistisairauden oireita, mutta ne voivat kertoa myös jostakin mielenterveyshäiriöstä, Nummi huomauttaa.
Nummen mukaan jotkin ikääntyneiden keskuudessa yleiset sairaudet vahvistavat epäluuloisuutta, pelokkuutta ja hahmottamisen vaikeuksia. Toiset sairaudet taas saattavat heikentää yleistä toimintakykyä ja aiheuttaa väsymystä. Avusta kieltäytymisen taustalta voi löytyä myös päihderiippuvuus.
Joskus avun vastustelussa on kyse ikääntyneen persoonaan tai elämänhistoriaan liittyvistä asioista. Nummen mukaan ikääntyneellä saattaa olla voimakas tarve pärjätä yksin tai esimerkiksi huonoja kokemuksia viranomaisista ja palveluista ylipäätään.