Presidentti Niinistön uudenvuodenpuhe - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Presidentti Niinistö toivoi uuden­vuoden­puheessaan, ettei Suomen turvallisuudesta tulisi repivän riidan lähdettä

Niinistö perää EU:lta aktiivisempaa roolia Venäjän esitettyä ukaasejaan: "Useamman jäsenmaan suvereniteettia on kyseenalaistettu".

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Pysäytyskuva uudenvuodenpuhelähetyksestä.

1.1. 12:56

PRESIDENTTI Sauli Niinistö käsitteli perinteisessä uudenvuodenpuheessaan koronaviruspandemian lisäksi laajasti kansainvälisten jännitteiden vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuuspolitiikkaan.

EU:lta Niinistö vaati nyt aktiivisempaa otetta, kun Venäjän vaatimukset Yhdysvalloille ja Natolle ovat kyseenalaistaneet usean jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia.

Niinistön mukaan Suomessakin turvallisuudestakin tulee keskustella muttei riidellä.

”Keskustelulle ja erilaisille mielipiteille, niin tilanteen vaaroista kuin niiltä suojautumisesta, on avoimessa yhteiskunnassa aina tilaa.”

YHTÄ mieltä voidaan Niinistön mielestä olla siitä, että tilanne on nyt vakava.

”Yhdistävästä tekijästä, Suomen turvallisuudesta, ei soisi tulevan repivän riidan aihetta”, Niinistö toivoi.

Puheessaan presidentti viittasi useaan otteeseen kirjailija Frans Emil Sillanpään sanomaan, että ihmissuhteissa tarvitaan enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan.

Suomen turvallisuudestakin puhuttaessa tulisi Niinistön mukaan yrittää ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää asian toisin.

SUOMEN ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on Niinistön mielestä vakaa ja rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja: ”Nopearytmisessä maailmassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa.”

Suomen kansallista asemaa puolustetaan presidentin mukaan huolehtimalla kansallisesta turvallisuudesta, itsemääräämisoikeudesta ja liikkumatilasta.

”Liikkumatilaan kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme.”

”Naton asia on niin sanottu avoimien ovien politiikka, jonka jatkuminen on Suomelle toistuvasti julkisestikin vahvistettu”, Niinistö paalutti jälleen Nato-kantansa.

Niinistö ei suoraan ottanut kantaa – tai edes maininnut – viime aikojen Nato-jäsenyyden kiirehtimisiin, joita ovat esittäneet esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne ja Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

TAMMIKUUN puolivälissä ollaan Niinistön mukaan ehkä viisaampia, kun nähdään mitä Venäjän, Yhdysvaltain ja Naton neuvottelukosketuksesta seuraa. ”Suomelle on tärkeää, että mukana tapaamisten sarjassa on myös Etyj.”

Niinistön mukaan kansainvälisissä suhteissa on syytä pitää yllä toivoa, mutta pelkkään toiveajatteluun ei pidä sortua. Hän palautti mieleen Yhdysvaltain entisen ulkoministerin ja ulkopoliittisen vaikuttajan Henry Kissingerin opit.

Kissingerin mukaan silloin, kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla.

KONFLIKTI Ukrainan rajalla on Niinistön mukaan kiristänyt tunnelmia Euroopan turvallisuudesta, kun vielä viime kesänä huolet näyttivät kohdistuvan Kiinaan, ja Yhdysvaltain ja Venäjän arvioitiin rakentavan keskusteluyhteyttä presidenttien tapaamisen jälkeen.

”Kohtelias isäntä, Eurooppa, oli lähinnä kuulolla”, Niinistö sanoi ja huomautti asioiden olevan nyt toisin, sillä Venäjän joulukuussa esittämät ukaasit Yhdysvalloille ja Natolle koskevat koko Eurooppaa.

Etupiirit eivät Niinistön mukaan kuulu 2020-luvulle.

Niinistö korosti korosti malttia, vastuullisuutta ja dialogia aseellisen voiman sijaan, mutta peräsi EU:lta myös aktiivisuutta.

”Venäjän vaatimuksiin onkin vastattu vuoropuhelua tarjoamalla. Dialogia on myös Suomi pyrkinyt edistämään ja osaltaan käymään.”

EUROOPAN unioni ei saa Niinistön mukaan tyytyä ”vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin”, vaikka Venäjän haaste on esitetty Yhdysvalloille ja Natolle.

”Eurooppa ei nyt voi olla vain kuulolla. Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen”, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan moni eurooppalainen on jälleen kysynyt: puhutaanko meistä meidän yli?

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut