Tampereen yliopiston professori: edessä on rankka lakkokevät - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Tilanne työmarkkinoilla on ennennäkemätön – Asiantuntija Harri Melin: ”Voi tulla aika rankka lakkokevät”

Tampereen yliopiston työmarkkinoita seuraava sosiologian professori Harri Melin pitää todennäköisenä, että UPM:ää koskevat lakot toteutuvat. Hän ennakoi, että kevään aikana voi toteutua muitakin lakkoja. Palkankorotuksille on hänestä painetta monesta eri syystä.

Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin kertoo, että Suomessa on viime vuosikymmenten ajan ollut vain vähän työnseisauksia. Hänet kuvattiin huhtikuussa 2014.

30.12.2021 7:53

Tampereen yliopiston työmarkkinoita seuraavan sosiologian professorin Hari Melinin mukaan vuoden vaihteen jälkeen on odotettavissa työehtotaisteluiden kevät.

”Kuuman työmarkkinakevään alkulaukaukset näillä lakoilla on selkeästi asetettu. On odotettavissa hyvin mielenkiintoinen ja varmasti monella tapaa erilainen työmarkkinakierros kuin meillä on totuttu”, hän sanoo.

Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja Sähköliitto ovat ilmoittaneet, että ne aloittavat työnseisauksen UPM:n tehtailla 1. tammikuuta. UPM haluaa viisi liiketoimintakohtaista sopimusta, Paperiliitto vain yhden yrityskohtaisen sopimuksen.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n työnseisaus puolestaan pysäytti tiistaina tavaraliikenteen vuorokaudeksi Suomen satamissa.

Melinin mielestä ammattiyhdistysliike ei tule ”kovin hevillä suostumaan” UPM:n haluamiin liiketoimintakohtaisiin sopimuksiin. Hän uskoo, että lakko tulee toteutumaan, mutta sen kestoa hän ei osaa arvioida. Hän pitää UPM:n pyrkimystä ”kokeillaan kepillä jäätä –tyyppisenä” kokeiluna.

”Jos Paperiliitto tulisi tekemään viisi sopimusta, muillakin toimialoilla lisääntyisi useamman kuin yhden valtakunnallisen sopimuksen malli. Työntekijän näkökulmasta se olisi ongelmallista, koska työntekijöitten resurssit neuvotella paikallisella tasolla ovat huomattavasti heikommat kuin työnantajalla.”

Poikkeuksellinen tilanne

Melinin mukaan työnantajat hakevat nyt uudenlaista sopimisen mallia. Sen takana on hänen mukaansa työnantajien halu lisätä yrityskohtaista sopimista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun siihen ollaan ryhtymässä leveällä rintamalla.

Hänen mukaansa ammattiyhdistysliike puolestaan toivoo, että jatkettaisiin samanlaista työmarkkinapolitiikka, jollaista viime vuosikymmenet on harjoitettu. Siihen kuuluu liittokohtainen tai valtakunnallinen kokonaisratkaisu, jota on paikallisilla sopimuksilla täydennetty tai täsmennetty.

Melin kertoo, että Suomessa on viime vuosikymmenten ajan ollut vain vähän työnseisauksia. Niiden uhasta huolimatta on onnistuttu tekemään isoja sopimuksia ilman laajoja lakkoja.

”AKT:n lakko, ja ensi viikolla todennäköisesti alkava Paperiliiton, Ammattiliitto Pron ja Sähköliiton lakko ovat osoituksia uuden tilanteen vaikeudesta”, hän sanoo. ”Tulevat viikot ja kuukaudet näyttävät, kuinka tämä tulee hoitumaan. Saadaanko sopimuksia helposti, vai onko meillä oikea lakkokevät odotettavissa.”

Kovaa painetta palkankorotuksille

”Sanotaanko näin, että on merkkejä ilmassa, että voi tulla aika rankka lakkokevät”, Harri Melin toteaa.

Hänen mukaansa palkankorotuksille on painetta monesta eri syystä. Hän listaa paineen aiheuttajiksi tämänhetkisen inflaation, monia aloja vaivaavan työvoimapulan sekä ”kilpailukykysopimuksen ja muut palkansaajien asemaa heikentäneet sopimukset”.

Inflaatio vaikuttaa Melinin mukaan siten, että palkansaajien ostovoima on ennemminkin laskussa kuin nousussa. Jos palkankorotuksilla korvattaisiin inflaation mukanaan tuoma ostovoiman heikentyminen, korotuksien pitäisi olla isoja.

”Ja sitten tulee vielä tämä työnantajapolitiikan muutos. Tässä on sopan ydin. Tällaista soppaa ollaan hämmentelemässä.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut