Onko Venäjän tiukka linja vaikuttanut Suomen Nato-optioon? - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Onko Venäjän tiukka linja vaikuttanut Suomen Nato-optioon? Ulkoasiainvalio­kunnassa moni ei näe syytä muutoksiin, osa toivoo laajaa Nato-keskustelua

Venäjän retoriikassa nähdään muutos aiempaan nähden – ”He ovat muuttaneet kantaansa, ja se ei ole kyllä hyvä vakauden näkökulmasta.”

Norjalainen laiva Karmö kuvattiin Turussa harjoituksen yhteydessä elokuussa 2014.

28.12.2021 15:57

Helsinki

Venäjän viime viikkojen sapelinkalistelu on herättänyt Suomessakin pohdintaa siitä, mitä Kremlin tiukentunut retoriikka merkitsee Suomen Nato-option kannalta. Venäjän Natolta vaatimat takuut olla laajenematta itään sekä Suomelle ja Ruotsille suunnatut varoitukset voi tulkita poikkeamana perinteisestä linjasta, jossa Venäjä katsoo Nato-jäsenyyden olevan Suomen oma ratkaisu.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa asiaan on erilaisia suhtautumistapoja. Valiokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.), varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) ja entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) näkevät, ettei valittua ulkopoliittista linjaa tule lähteä muuttamaan tässä tilanteessa. He muistuttavat, että tällä vaalikaudella on hyväksytty ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä puolustusselonteko.

”Siinä yhteydessä on perusteellisesti arvioitu meidän asemaamme. Sellaiseen arviointiin sisältyy aina myös tietty toleranssi ympäristön heilahtelujen sisällä, joka on otettu etukäteen huomioon”, Vanhanen sanoo STT:lle.

Hän toteaa tilanteen kiristyneen jo vuodesta 2014 alkaen.

Niikko: Ei viisasta puhua jäsenyydestä tässä tilanteessa

Myös Niikko katsoo, ettei toimintaympäristön muutos ole muuttanut Suomen asemaa.

”Edelleenkin teemme itse arviot ja itse määrittelemme turvallisuuspoliittisen linjan”, Niikko sanoo.

Niikko ei kuitenkaan pidä Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena.

”Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ei ole varmastikaan kovin viisasta lähteä puhumaan Nato-jäsenyydestä tilanteessa, jossa Nato ja Venäjä mittelevät keskenään Ukrainaa koskevissa kysymyksissä.”

Entinen ulkoministeri Tuomioja katsoo Venäjän koventuneen retoriikan liittyvän ensisijaisesti Ukrainaan, mutta johdonmukaisuuden vuoksi Venäjän on puhuttava Naton laajenemisesta kokonaisuutena.

”Se ei Suomen kannalta muuta mitään tai tuo uutta.”

Tuomioja toteaa, että sotilaallinen liittoutuminen on yhä Suomen oma asia.

”Venäjä on koko ajan sanonut, että he reagoivat siihen (Nato-jäsenyyteen) kielteisesti.”

Vanhanen taas näkee Venäjän viime aikojen lausunnoissa jonkinlaisen linjanmuutoksen Suomen Nato-optioon nähden.

”Selkeästi se on myös heidän puoleltaan mielletty (tähän asti) niin, että se on Suomen oma asia. Tässä suhteessa viime viikkoina linja on heillä muuttunut, ja he ilmaisevat suoraan mielipiteensä siitä, mitä Suomen pitäisi tai ei pitäisi tehdä. He ovat muuttaneet kantaansa, ja se ei ole kyllä hyvä vakauden näkökulmasta.”

Valtonen: Nato-option pidäkevaikutus pienentynyt

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen näkee, että Venäjän retoriikassa on tapahtunut muutos, joka vaikuttaa myös Suomen Nato-option tehoon.

”Nato-option olemassaolon ajatushan on ollut toimia pidäkkeenä. Mutta jos Venäjä ei nyt sitä kunnioita, niin sen pidätevaikutuskin on pienentynyt. Silloin ollaan hyvin erilaisessa tilanteessa kuin esimerkiksi näiden selontekojen laatimisen aikana”, Valtonen sanoo STT:lle.

Valtosen mielestä nyt voisi olla korkea aika käyttää Nato-optio ja vähintäänkin keskustella täysjäsenyyden hakemisesta.

”Kokisin, että siitä olisi hyvä käynnistää laajamittainen kansalaiskeskustelu.”

Tuomiojan mielestä taas Nato-keskustelu on ollut Suomessa riittävällä tasolla.

”Ne, jotka haluavat käydä tätä niin sanottua Nato-keskustelua, ovat se vähemmistö, joka on ollut koko ajan sitä mieltä, että Suomen pitää liittyä Natoon.”

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut