Taideterapian käyttö yleistyy – mutta sitä voisi hyödyntää laajemminkin - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Taideterapian käyttö yleistyy – mutta sitä voisi hyödyntää laajemminkin

Suomessa Kela korvaa tietyin kriteerein vain musiikki- ja kuvataideterapiaa.

Taideterapian käyttö yleistyy, mutta siihen liittyy yhä vääriä käsityksiä.

25.12.2021 7:16

Masku

Taideterapian käyttö on yleistynyt Suomessa jo pitkään siitä huolimatta, että monet syyt edelleen jarruttavat sen laajempaa käyttöönottoa, kertoo musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä Jyväskylän yliopistosta.

Kyseessä on terapiamuoto, jossa voidaan hyödyntää monenlaista taiteellista itseilmaisua. Taideterapiaa on olemassa useita suuntauksia, mutta Suomessa Kela korvaa tietyin kriteerein vain musiikki- ja kuvataideterapiaa.

Esimerkiksi musiikkiterapiaa Kela korvaa Erkkilän mukaan nuorten ja nuorten aikuisten kuntoutuspsykoterapiana 25 ikävuoteen asti sekä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, ja suuri osa näistäkin asiakkaista on lapsia ja nuoria.

Taideterapioita käytetään myös erilaisissa hoitolaitoksissa. Suomessa yleisimpiä taideterapian muotoja ovat musiikkiterapia, kuvataideterapia ja tanssi-liiketerapia.

”Taideterapian käyttö kasvaisi huomattavasti, jos se saataisiin Suomessa tasaveroiseksi muiden hyväksyttyjen hoitomuotojen kanssa. Jos asiakas joutuu itse kustantamaan taideterapian, se voi jäädä kokonaan aloittamatta”, Erkkilä toteaa.

Erkkilän mukaan mikään taideterapian muoto ei ole saanut Suomessa virallista ammattinimikettä Valviran ylläpitämässä terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä. Kela on kuitenkin määritellyt hyväksymänsä musiikki- ja kuvataideterapiakoulutukset, joita pääsee opiskelemaan vain asianmukaisella pohjakoulutuksella – Kelan korvaamana taideterapiaa tarjoavat siis vain osaavat ammattilaiset.

Omakustanteisesti taideterapiaan menevän kannattaakin tarkistaa taideterapeutin koulutustausta.

"Ammattinimikkeen puuttuminen on todellinen ongelma, ja on vaikea ymmärtää, miksi sitä ei voida antaa – etenkin, kun taideterapia-alan koulutus- ja tutkimustoiminta on Suomessa yleisesti ottaen erittäin korkeatasoista”, Erkkilä harmittelee.

Tutkija, musiikkiterapeutti ja musiikkiterapiakouluttaja Esa Ala-Ruona sanoo, että taideterapia mukautuu hyvin yksilöllisiin tarpeisiin.

Hyötyä masennuksen ja kivun hoitoon

Kelan korvauskriteerien takia taideterapiaa saavat Suomessa erityisesti lapset ja nuoret. Siitä kuitenkin hyötyisivät yhtä lailla kaikenikäiset vauvoista ikääntyneisiin, kertoo Eino Roiha -instituutin kouluttajapsykoterapeutti, musiikkiterapeutti ja Jyväskylän yliopiston tutkija Esa Ala-Ruona.

"Taideterapioihin liittyy paljon erilaisia keinoja ja lähestymistapoja, mistä syystä ne mukautuvat hyvin erilaisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin”, Ala-Ruona huomauttaa.

Ala-Ruonan mukaan Suomessa taideterapian hyötyjä on tutkittu pääosin psykiatrian näkökulmasta, mikä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että Suomessa taideterapiaa käytetään paljon juuri psyykkisen oireilun hoitoon. Esimerkiksi musiikkiterapiasta on osoitettu olevan apua masennuksen ja kroonisen kivun hoidossa sekä neurologisessa kuntoutuksessa.

”Ylipäätään suomalaiset taideterapeutit ovat usein sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.”

Ala-Ruona kertoo, että taideterapiaa voidaan soveltaa monenlaisissa toimintaympäristöissä, ja se käy sekä ennaltaehkäisevään työhön että toimintakykyä tukevaan kuntoutukseen.

Ala-Ruonan mukaan taideterapiaa kokeillaan turhan monesti vasta muiden terapiamuotojen jälkeen. Osa asiakkaista hakeutuu taideterapiaan koettuaan keskusteluhoidot omalla kohdallaan hyödyttömiksi.

Työskentely voi alkaa, vaikkei olisi sanoja

Taideterapia ei ole pelkkää taiteen tekemistä. Siinä taiteella ei ole välttämättä taiteen itseisarvoa, eikä taiteellinen tuotos ole varsinainen päämäärä. Päämäärä on se, että ihminen voisi paremmin ja toipuisi, muistuttaa Ala-Ruona.

"Ihmisten tietoisuus taideterapian hyödyllisyydestä on lisääntymässä ja moni tiedostaa jo, että terapia voi olla muutakin kuin pelkkää puhumista. Toisaalta taideterapiaan liittyy edelleen yleinen ja sitkeä harhaluulo, jonka mukaan taideterapiassa ei puhuttaisi. Kyllä sielläkin puhutaan.”

Taideterapiassa puhuminen on kokemusten jäsentämistä ja merkitysten rakentamista luovan tekemisen rinnalla.

Ala-Ruona huomauttaa, että on olemassa valtava määrä kaikenikäisiä ihmisiä, jotka eivät koe luontevaksi ryhtyä keskustelemaan heille ongelmallisista asioista suoraan – sanat voivat olla joskus liiankin tarkkoja ja siten vaikeita käyttää.

"Yhtenä taideterapian tärkeimmistä ominaisuuksista onkin pidetty sitä, että voidaan työskennellä jo silloin, kun ei välttämättä vielä edes ole sanoja niille tuntemuksille ja kokemuksille. Päästään tutkimaan ilmiöitä, joita itsestä tulee ulos.”

Ala-Ruonan mukaan osa ihmisistä hyötyy tällaisista lähestymistavoista keskusteluhoitoa tehokkaammin ja nopeammin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut