Oppositio jätti kirjallisen kysymyksen oppivelvollisuuden laajentamisesta - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Oppivelvollisuuden laajentaminen voi tuoda kuntien niskaan kylmän suihkun – Oppositio: ”On käynyt ilmi, että varatut määrärahat eivät riitä”

Oppositiosta kirjallinen kysymys, monet oppilaitokset ovat pettyneet: jättiuudistukseen varatut valtionosuudet eivät riitäkään kaikkiin uusiin velvoitteisiin.

Oppivelvollisuus laajeni 18 ikävuoteen ja toisen asteen opinnoista tuli maksuttomia elokuun alusta lähtien. Oppositiosta epäiltiin jo valmisteluvaiheessa, ettei valtiolta löydy rahaa näin mittavaan uudistukseen. Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Pauli Kiuru jättävät nyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

17.12.2021 8:00

Oppivelvollisuus laajeni 18 ikävuoteen ja toisen asteen opinnoista tuli maksuttomia hallituksen päätösten mukaisesti elokuun alusta lähtien. Jo uudistuksen valmisteluvaiheessa oppositiosta oltiin sitä mieltä, ettei valtiolta löydy rahaa näin mittavaan uudistukseen.

Pelko näyttää toteutuvan ainakin joissakin oppilaitoksissa.

”On käynyt ilmi, että varatut määrärahat eivät riitä uusien velvoitteiden toimeenpanoon. Vastuu kustannuksista on sälytetty kunnille ja koulutuksen järjestäjille”, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) sekä kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) toteavat.

He jättävätkin torstaina kirjallisen kysymyksen aiheesta. He kysyvät, mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuneet kustannukset voidaan kompensoida täysimääräisesti.

Rahan riittävyydestä varoitettiin

Kiurun mukaan monet varoittelivat uudistuksen ajankohdasta ja kustannuksista.

”Kuntien ja koulutuksen järjestäjien näkökulmasta uudistus osui huonoon aikaan. Useat asiantuntijat vaativat hankkeen lykkäämistä, mutta tähän hallituspuolueet eivät taipuneet.”

Uudistuksen mukaan jokaiselle nuorelle on taattava opiskelijapaikka toisen asteen koulutuksessa. Tästä syystä monet oppilaitokset joutuvat ottamaan myös niin sanotuille ylipaikoille opiskelijoita.

Kansanedustaja Pauli Kiurun (kok.) mukaan monet oppilaitokset ovat tehneet viime keväänä investointeja oppimisympäristöihin ja satsanneet henkilöstöön opetusministeriön toiveiden mukaisesti.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittajat muistelevat, miten julkisuudessa lupailtiin useaan otteeseen, että kaikki koulutuksenjärjestäjille koituvat kulut katetaan.

Kiuru tietää, että monet oppilaitokset ovat tehneet viime keväänä investointeja oppimisympäristöihin ja henkilöstöön opetusministeriön toiveiden mukaisesti.

”Huolta aiheuttivat ensimmäisinä vuosina tehtävät hankinnat, jotka kuntien ja kuntaliitonkin mukaan arvioitiin korkeammiksi kuin mitä hallitus on varannut.”

Eriarvoistava uudistus

Kiuru ja Risikko huomauttavat myös, että hallituksen hanke sisältää eriarvoistavia elementtejä.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) sanoo, etteivät uudistukseen varatut valtionosuudet riitä uusiin velvoitteisiin.

”Esimerkiksi viime lukuvuonna kymppiluokalla olleet oppilaat eivät ole oikeutettuja maksuttomiin oppimateriaaleihin ja koulukuljetuksiin. Laki on johtanut tilanteisiin, joissa samalla kurssilla osa opiskelijoista on oikeutettuja maksuttomaan toiseen asteeseen ja osa ei”, Kiuru jatkaa.

Edustajien mukaan monet koulutuksen järjestäjät ovat ottaneet yhteyttä heihin.

”Huoli on sama. Uudistukseen varatut valtionosuudet eivät riitä uusiin velvoitteisiin.”

Kiuru viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön tekemään päätökseen parin viikon takaa.

”Käytännössä tämä niin kutsuttu lisäsuoritepäätös ei riitä kattamaan uusista opiskelijavuosista aiheutuneita kustannuksia, vaan oppilaitokset joutuvat ottamaan opiskelijoita, joihin he eivät saa valtionosuuksiin. Pahimmillaan tilanne johtaa leikkauksiin, jotka heikentävät koulutuksen laatua”.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut