Selvityksen mukaan asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat kohentuneet – yhä useampi mielenterveysongelmista kärsivä kertoo kuitenkin ihmisten välttelevän heitä - Kotimaa - Satakunnan Kansa

Selvityksen mukaan asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat kohentuneet – yhä useampi mielenterveysongelmista kärsivä kertoo kuitenkin ihmisten välttelevän heitä

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakkaa huolettaa, että myös mielenterveysongelmien vuoksi hoitoon hakeutuminen hävettää aiempaa enemmän.

Yhä useampi mielenterveysongelmista kärsivä kertoo ihmisten välttelevän heitä ja hoitoon hakeutumisen hävettävän.

22.11. 7:49

Helsinki

Yleiset asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat kohentuneet 16 vuoden seurannan aikana, selviää tuoreesta Mielenterveysbarometristä.

Barometrin mukaan esimerkiksi 18 prosenttia ihmisistä ei haluaisi mielenterveyskuntoutujia naapurikseen. Suurimmillaan määrä oli vuonna 2006, jolloin näin kertoi 32 prosenttia vastaajista.

Mielenterveysongelmista itse kärsineet kuitenkin kokevat sairauden leimaavan aiempaa vahvemmin. Tuoreessa barometrissä neljä viidestä mielenterveyshäiriöön sairastuneesta kertoi sairauden leimaavan, vuonna 2019 määrä oli hieman alle puolet.

58 prosenttia kertoi muiden ihmisten esimerkiksi välttelevän heitä mielenterveysongelmien takia. Kaksi vuotta sitten näin kertoi noin 30 prosenttia.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan mukaan tuloksiin on vaikea löytää yksiselitteistä syytä.

"Näyttäisi siltä, että vaikka yleisellä tasolla mielenterveysongelmista puhumisen kynnys on madaltunut ja asenteet kohentuneet, arkisissa käytännön tilanteissa valmius kohdata mielenterveysongelmia ei olekaan samalla tasolla”, hän sanoo tiedotteessa.

Hoitoon hakeutuminen hävettää entistä useampaa

Mielenterveysongelmien vuoksi hoitoon hakeutumista tuoreessa barometrissä kertoi häpeävänsä yli kolmannes, kaksi vuotta sitten näin vastasi alle kolmannes.

Sydänmaanlakkaa asia huolestuttaa. Hänen mukaansa tärkeää olisi nyt lisätä matalan kynnyksen palveluita.

"Myös nyt palvelut on vietävä ihmisten käytännön arjen tasolle. Hoitoon hakeutumista pitää helpottaa ja nopeuttaa siten, ettei tilannettaan joudu liikaa perustelemaan tai selittämään päästäkseen ammattilaisen puheille.”

Harvempi antaisi lapsensa mielenterveysongelmaisen hoidettavaksi kuin ottaisi puolisokseen

Barometrissä verrattiin myös eroja koko väestön ja mielenterveysammattilaisten suhtautumisessa joihinkin arkisiin tilanteisiin.

Koko väestöstä reilut 40 prosenttia kertoi olevansa valmis ottamaan puolisokseen mielenterveysongelmista kärsivän henkilön, mutta vain joka neljäs oli valmis antamaan lapsensa hänen hoidettavakseen.

Mielenterveysammattilaisista yli 80 prosenttia sanoi voivansa ottaa puolisokseen henkilön, jolla on mielenterveysongelmia ja 70 prosenttia oli valmis antamaan lapsensa hoidettavaksi.

Vuoden 2021 Mielenterveysbarometriin vastasi 405 mielenterveysongelmia itse kokenutta ihmistä, 659 mielenterveysalan ammattilaista ja 2 231 muun väestön edustajaa.

Vuodesta 2005 lähtien ilmestynyttä barometria julkaisee Mielenterveyden keskusliitto.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut